Väki vähenee

ja talo hiljenee. Eilen lähti merlepoika, eli Kivasti Liian Viilee, jota jatkossa kutsutaan nimellä Jeti. Jeti on semmoinen torahampainen jäämies ja Liian Viileessä pikkukaverissa on kyllä kieltämättä samaa näköä..

Jetillä on kaverina australianpaimenkoirat Nemo ja Lilo ja yhteiselo on lähtenyt sujumaan oikein hyvin. Lilosta on tullut mukava leikkikaveri ja yksinkin on jo tutustuttu ulkomaailmaan. Kotimatkalla tyyppi oli ensin ulvonut hetken, sitten haukkunut hetken ja sitten nukkunut reilun tunnin matkan uuteen kotiin. Jeti vaikuttaa tätä nykyä Joroisissa Varkauden lähellä. Edes yksi pentu siis jäi varmuudella melko lähelle. Jetin suunnitelmissa lienee joskus aksakentät kuten kämppiksilläänkin.

Oltiin Elsan kanssa saattamassa Jetiä Tiinan mukaan autolle. Elsa totes "jaa tuo on tuolla" kun Jeti istui yksin häkissä, sitten se tsekkasi "mitäs kivaa Jetille on pakattu mukaan, jos mamma vähän lainaa.." ja lähti hölkkäämään kotiovelle. Ei draamaa tässä siis.

Seuraava lähtijä oli Mutkis, eli Kivasti Koukussa. Mutkis tulee tuntemaan nimen Ässä, mutta tulee olemaan vaikea muistaa, ettei se ole enää Mutkis. Aluksi Mutkis Ässä lähti Tuupovaaraan, mutta lauantaina suunta on tuleviin kotimaisemiin Helsinkiin. Perheensä ainokainen Mutkis Ässä tulee harrastamaan omistajiensa Ainon ja Jannen kanssa jotain, aika näyttää mitä :)

Mutkiksen kotimatka oli sisältänyt sydäntä särkevää itkua noin neljä minuuttia ja unta loppumatkan. Jopa kuoppaisen ja kivikkoisen mökkitien. No, mehän ollan autoiltu melko lailla jo ennestään. Reippaana oli pikkukaveri mökkeillyt, ruoka oli maistunut ja leikit sujuneet yksinkin.

Heti edellisten lähdön jälkeen tuli sitten Riikka hakemaan pikkumustaa. Hemmoksi ristitty kaveri lähti tuohon lähelle, alustavasti. Voi olla, että Riikan työt vievät muualle, mutta ainakin kesä vierähtää Joensuussa.
Hemmolla on kavereina englanninbuldoggirouva Mimmi ja lancashirenkarjakoira (eli heeleri ihan vaan) Unski. Semmoisia kuulumisia on kuulunut, jotta pikkukaveri oli löytynyt jo sohvalta ja todennut Mimminkin koiraksi. Hemmo harrastanee isona ainakin agia ja tokoa, kuulemma ehkä myös rallytokoa ja vaikka sun mitä. Siinäpähän! :) Tämän herra soisin näkeväni myös näyttelykehissä sitten isompana..

Kaksikko Pilvi ja ISO (jolla ei ole vieläkäääään nimeä;) jatkaa eloaan meillä vielä viikon, ennen kun siirtyvät toinen Helsinkiin ja toinen Espooseen. Kovin tuntuu vähältä pentumäärä nyt!

Mutta mitä kuulinkaan Suomenmaan toiselta puolelta?! Elsan poika Roikki (Tottakai se on Severi Suhonen), tuo silloisen pentulauman kaiken pahan ja tuhon alku ja juuri, oli startannut kolmannen kerran tokon alokasluokassa! Ensimmäinen koe tuotti aikanaan pisteitä 180/200, toinen koe pisteitä 190/200 ja ihan samassa suhteessa ei sitten enää pisteet nousseet kun kolmas koe tuotti pisteitä "vain" 197/200 ;) Hurjasti onnea Piia ja Roikki <3 Nyt on TK1 plakkarissa ja kohti seuraavaa luokkaa!

Roikki (kuva claudia ottka)

Poseerausta ja silmäpeilausta

Kivasti Liian Viilee

Kivasti Koukussa

Kivasti Kulje mun kanssa

Kivasti Ota mut kiinni

Kivasti Ohituskaistalla

Kuvista kiitoset Milena Nevanto!

Ei ole helppoa saada tyyppejä poseeraamaan, joten näyttelyitä varten joutuu vielä vähän treenaaman :P Pennut ovat kuvissa 7 vkoa 1pv vanhoja.

Mitäs me on alkuviikosta touhuttu? Ei kummempaa. Vieraita on käynyt ja tänään käytiin eläinlääkärissä silmäpeilauksessa. Kaikki saivat terveen paperit, mikä on erityisen mukavaa! Tämä jännitti minua monta kertaa enemmän kuin varsinainen pentutarkki. Pennut tutkittiin ensin ilman tippoja (iris coloboman varalta) ja sitten tippojen kanssa. Tänään pennut sitten saavat koiravieraan, hieman erinäköisen sellaisen kun Mimmi tulee pentuja moikkaamaan.

Pennut alkavat olla siis valmiita maailmalle. On tutustuttu paljon erilaisiin ihmisiin, vierailtu Liperissä, kahdella eläinlääkärillä, hevostallilla, agilityhallilla, Virven luona ja mökillä. Ja ajeltu varsin monta kertaa autolla, jossa viisikko jo nukkuu rauhallisesti. Erilaisia alustoja on tullut tutuksi laminaatista laattaan, hiekasta asfalttiin ja pressusta puuritilikköön. Ollaan nähty joitakin vieraita koiria (oman lauman lisäksi Dukkis, Watti, Martta ja tänään Mimmi) ja maisteltu erilaisia ruokia (kana, possu, nauta, sisäelinseos, poro, kalkkuna) nappulan lisäksi, totuteltu vähän pantaan (hihnaan ei kyllä vielä) ja kuultu kaikenmoisia elämän ääniä lähistön rakennustyömaan naulapyssystä telkkariin ja ovikelloon. Toki ollaan vähän harjoiteltu leikkimistä lelulla. Taistelutahtoa ja saalisviettiä vaikuttaisi löytyvän ihan hyvin. Pääsääntöisesti ovat kuitenkin nukkuneet, syöneet ja leikkineet kuten pentujen tehtävänä on :)

Projekti alkaa siis olla loppusuoralla ja ensimmäisten lähtöön on pari päivää. Alkavat olla jo sellaisia riiviöitä, että joutavatkin lähteä :P Haikeaa se tulee olemaan, mutta lohduttava tieto on se, miten paljon pentuja uusiin koteihin odotetaan :)

ja muutama pentukuva :)

Pennut ovat jo 7 viikkoa, ensimmäisten lähtöön on alle viikko =´( Viisikko löytyy jo koiranetistäkin, jos ei pentujen mukaan rekkarit ehdi, ei siitä kyllä Kennelliittoa käy syyttäminen! Torstaina käytiin sirutuksessa ja tarkissa, perjantaina lähetettiin rekkarit Joensuuta kohti (lienevät perillä alkuviikosta) ja perjantaina päivällä porukka löytyikin jo koiranetistä.

Torstaina siis käytiin pentutarkissa, siellä kaikki oli ok, mitä nyt mutkiksella on häntämutka ja pari hammasta puhkeamatta (mutta tuntuvat kyllä). Pallit löytyi pojilta virallisestikin, tosin olihan ne siellä jo neliviikkoisina kun ekan kerran kokeilin.

Tällä viikolla ollaan käyty aksahallilla, hevostallilla (se oli jännä paikka!), eläinlääkärissä ja mökillä. Autoilua on tullut ja viisikko nukkuukin tyytyväisenä matkat. Vieraita on käynyt edelleen lähes joka päivä ja samaa on tiedossa jatkossakin.
Eläinlääkärissä tyypit olivat reippaita, ainoastaan herra Liian Viilee kiljui sirua ja oli hyvinkin eri mieltä siitä, tarvitseeko poskisolunäytettä ottaa vai ei. Saa nähdä onnistuiko koko näyte, kumman paljon tahdonvoimaa pienessä koirassa! Martina totesi moneen otteeseen "juuri tällaisia pitää koiranpentujen olla" kun viisikko ensin pissi kaikki aluset ja sen jälkeen kiskoi ne riekaleiksi.

Eipä pentujen elämään sen enempää kuulu, leikkiä ja unta, välissä vähän ruokaa. Paino sanalla vähän, helle on verottanut tyyppien ruokahalua, vaikka suurin osa näyttää muutenkin perineen lähinnä emänsä ruokahalun =/ ELsa oli edellisessä elämässään hyvinkin nirsoileva, homma muuttui heti kun Kiva tuli taloon. Yksi pennuista menee ainoastaan ainoaksi koiraksi, joten toivoa on :P

Pentuhepuli patjalla

hupfifta

auringonlasku mökillä

Kieltämättä puudeli on joskus ollut kauniimpikin ;) Trimmausinspiraatiota odotellessa..

TOrvi, tuo kaiken tuhon alku ja juuri.. Tällä viikolla hupsheijjaa katos pöydältä 3/4 Mud Cakea (300g) pahimpaan makeanhimoon.

Mutkis tutustuu rantaan, uimasille ei uskallettu :)

"Mutkis", eli Kivasti Koukussa, tuleva Ässä :)

neiti (myrsky)Pilvi eli Kivasti Kulje mun kanssa

Tuo pilkku ylähuulessa oikealla saa naaman näyttämään vienosti hymyilevältä koko ajan :)

Herra Liian viilee on kyllä kaikkea muuta kun mitä nimi antaa ymmärtää.. Huoh! Oikea ääripäiden pentu!

Tämä veijari tulee myöhemmin tuntemaan nimen (jäämies) Jeti. 

Herra ISO on touhukas poika ja monen suosikkipentu. (Kivasti ohituskaistalla)

Isolla ei ole vielä tulevaa kutsumanimeä, ehkä se viinin voimalla löytyy tulevan omistajan reissutessa ;)

Pikkupoika on pentueen rauhallisin ja tasaisin kaveri, mutta toisaalta ei anna tuumaakaan periksi leikeissä.  Vasen korva höröttää jo lupaavasti :P

Kivasti Ota mut kiinni "Hemmo"

Narttu ja Iso tuntuvat itsenäisimmiltä pennuilta, merle hakeutuu oikein kiusaamaan kavereita eikä anna tuumaakaan periksi. Se on varsin kiukkuinen, reaktiinen ja nopea kaveri. Toisaalta tykkää kovasti ihmisistä, onneksi. Narttu käy joutessaan kellistämässä rähisten jokaisen veljen vuorollaan, mutta muuten leikkii paljon yksin. Iso on leppoisin, sillä ei pala päreet vaikka joutuukin usein selätetyksi. Se varmaan tietää, että paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa kun tarve tulee :P Pikkupoika on rauhallisin ja tasaisin, mutta kuitenkin leikeissään selkeästi mutkista ja Isoa dominoivampi. Mutkis on osoittautunut innokkaaksi haukkujaksi, tietenkin, olenhan myymässä sitä kerrostaloon Helsinkiin ;)

Tänään otettiin jonkinlaisia rakennekuviakin, ehkä niitä luvassa alkuviikosta!

6-viikkoiset riiviöt!

se taahtui jotakuinkin 3 viikkoa sitten kun joku kävi vaihtamassa miun suloiset koirapennut riiviöihin. Neljän viikon kohdalla oli ohjelmassa suunnilleen versio 1.2, viiden viikon kohdalla 2.0 ja nyt veikkaisin, että versio 5.0 on asennettu. Mutta on ne ihania <3

Tällä viikolla ollaan retkeilty Virven luona ja käyty metsässä kävelyllä. Pennunkatsojia on riittänyt kyllä joka päivälle, parhaimmille kahdet. Mukavaa :))
Ensimmäisten pentujen lähtöön ei ole kahta viikkoakaan! Kaksi pentua ilahduttaa viikon pidempään, mutta yksikään ei jää meille :P

Naiset ensin, eli neiti (myrsky)Pilvi (Kivasti kulje mun kanssa)

Ja sitten veljiä:

merlepoika "Kivasti Liian Viilee"

ollaan tutustuttu eri alustoihin, vuorossa pressu :)

Joka (elsan) pentueessa pitää olla yksi möhkö, herra ISO eli Kivasti Ohituskaistalla

ja sitten joukon pienin nappisilmä Kivasti Ota mut kiinni

Ja herra "pikku-Celo" eli Kivasti Koukussa

Tänä viikonloppuna oli perinteinen Joensuun näyttelyviikonloppu. Tavoista poiketen koiria ei ollut ilmoitettuna (yleensä olen jaksanut tänne ja messariin raahautua ainakin). Vaikken muuten hysterisoi pentujen kanssa, jätämme kuitenkin tommoiset massatapahtumat väliin muidenkin koirien kanssa. Esitin kuitenkin auskel Watin. Mehtämiehen sertiä, eli pakko-H:ta haettiin, saatiin KÄY ERI/1, SA, PU3 ja vara-cacib, joten ei pöllömmin :)

Ainiin, meinaa ihan unohtua; Roikki loikki tänään toisen luvan kakkosista ja Pila nappasi ykkösissä nollavoiton. Onnea etevät:)

Missä on Hullu-Mape?

Ei oo näkyny Hullu-Mapea, tuota niskakarvat pystyssä sotahuudon säestämänä etenevää, leluissa ja hihoissa hampaat irvessä roikkuvaa karvapalloa. On näkynyt vain kissaan verrattavissa oleva sohvankoriste-Mape.

(Mutta koska se on torvisten sukua, mainittakoon, että prinsessa-Mape otti toki eilen paskakylvyn lenkillä)

Ja missä on sitten Hullu-Mape?
Taisi jäädä toiselle puolelle Tupatietä (en oo niin kovasti kaivannu et oisin käyny ettimässä..) Tai lähteä Katrin matkassa länsinaapuriin.
Meille ainakin tuli hoitoon vain kiltti ja pikkuinen Martta, jota lauma kaikenkirjavia pygmejä jahtaa torahampaat ojossa. Seuraavaksi vastassa on yleensä Kepu, joka "ystävällisellä" tuijotuksella saa paimenkoiran kuin paimenkoiran pysähtymään ja vaihtamaan suuntaa. Mape asuu siis sohvalla. Tai sängyllä. (Yritti se asua hetken myös keittiön pöydällä)

Ei hätää Mape, Katri tulee kotiin jo tänään.
Eiköhän se soita viimeistään illalla, että "voi perkele tätä rakkia, arvaa mitä se taas teki.." ja voin todeta Hullu-Mapen palanneen :)

(Mape, Martta, pikku-räky, ravunsyötti, katiskanpaino Tottakai Uniikki olen on Elsan lapsenlapsi ja Torvisen pikkusisko ja meidän räkyttävä naapuri)

puupit 5 viikkoa

ja meno eikun kiihtyy :)

Pennuilla on käynyt vieraita vähän joka päivä (ja kalenterissa on vielä tilaa, tervetuloa :) ja tänään käytiin ensimmäisellä autoajelulla. Ajeltiin Liperiin moikkaamaan mammaa -mikä olisikaan parempi äitienpäivälahja kun saada tytär käymään kera kahdeksan koiran?!
Pennut olivat reippaita matkaseuralaisia ja väsyneitä koiranpentuja kun tultiin kotiin. Kyllä ne sitten taas yöllä viiden maissa ovat hyvinkin virkeitä..
Dukkis otti tilanteen tyynesti, se ei huomioinut pentuja oikeastaan mitenkään, en tiedä tajusivatko pennut koko D:tä..
Liperissä ohjelmassa oli ihan vaan tutustumista vieraaseen paikkaan ja leikkimistä ulkona isolla pihalla. Naapurit kävivät myös pentusia moikkaamassa eikä ensimmäiset automatkatkaan suuremmin stressanneet. Kaikessa rasittavuudessaan ne ovat kyllä niin ihania <3

Mutkis (Kivasti Koukussa) ja pikkupoika (Kivasti Ota mut kiinni)

merlepoika, K.Liian Viilee

Tyttö on aina leikeissä päällepäsmäri. Jos ei ole, äkkiäkös tilanne muutetaan!

Kesäpuudeli ja käpy :)

Tytön kutsumanimeksi tulee siis Pilvi. Olenkin sanonut, että sillä on toisen silmän päällä tollainen myrskypilvi ja luonne vähän sen mukainen ;) No, toisessa silmässä onkin sitten pala taivasta.

Niiin sympaattinen herra "Kontio" <3 Kivasti Ohituskaistalla

ja leikkisä pikkupoika Kivasti Ota mut kiinni

ja herra Mutkis, Kivasti Koukussa

blogin päivittämisen vaikeus

Pennut tulivat lauantaina jo 4 viikkoa. ISO painaa 1700g ja muut 1300g:n tietämillä. Oikeastaanhn nyt on hyvä päivittää blogi, koska pennut ovat tasan kuukauden :)

Ulkoilut jäivät vähän vähille viime viikon kylmien säiden vuoksi. Sisällä pennut ovat sensijaan valloittaneet osaksi aikaa jo koko asunnon. Pentuaitaus purettiin tänään pentuhuoneesta, koska aamulla yövuoron jälkeen minua oli ovella vastassa herra iso ja pari muuta kiikkui aidan reunalla. Nyt on enää portti ovella. Jotenkin tuo herra ISO muistuttaa kovasti isoveljeään Roikkia tuossa iässä; myös ulkonäöltään!

Viime viikonloppuna lähti pentulaatikko. Herra Iso oli taas asialla, se käveli minua vastaan eteisessä. Hetki myöhemmin kuului kitinää ja herra Iso löytyi päästään jumittuneena pentuhuoneen porttiin. Kolmannella kerralla ajattelin nostaa muut pennut sille leikkikavereiksi ja mitä tekee Iso, no yrittää kiivetä kiljuen takaisin pentulaatikkoon...

ja sitten pieni video 8-viikkoisesta Roikista kolmen vuoden takaa..
https://www.youtube.com/watch?v=-LHg8kbLyDI

Olen kuvannut pentuja ennätysvähän, mutta tässä pari kuvaa:

K.Koukussa "Mutkis" suunnittelee ehkä hyppyä portailta

K. Kulje mun kanssa  eli "Pilvi"

K.Liian Viilee on kyllä edelleen niin nättipoika <3

Herra ISO, monessakin vähän edellä muita eli K.Ohituskaistalla. Ryhdikäs ja nyt jo kovin hienosti liikkuva nalle :)

Pikkupoika K.Ota mut kiinni ei pidä itsestää suurta numeroa. 

Pentuja on huippuhauskaa seurata. Yksi on mega-ahne (arvatkaa kuka..), pari leikkii muita paremmin (pikkupoika ja nättipoika) ja tyttö on aikas tiukka täti jo nyt. Tänään kävi tyttösen tuleva omistaja (tai haltija) ja neiti kipitti suoraan syliin ja se jälkeen kävi löylyttämässä velipojat ihan noin malliksi.
Jossain määrin on koomista kun toiset ovat oikeasti hikisesti 4 viikkoa ja niin tosissaan. Muutaman kerran leikit ovat äityneet lähes riidoiksi asti ja pissien päälle on jo tomerasti sudittu.
Elsahan ei itse ole mikään erityisen ahne (nirsonakin se edellisessä elämässä tunnettiin) ja se on parille sen aiemmalle pennulle siirtynyt. Tässä talossa ei vaan ole vielä herra ISOn kaltaista ahmattipentua nähty! Pennut ovat siis totutelleet kiinteään ruokaan. Jauheliha oli suurmenestys ja nappulatkin maistuu. Video viikon takaa kun jauhelihaa maisteltiin ekan kerran, kelpasi kaikille :)
Pennuilla on käynyt vieraita melkeinpä päivittäin ja kalenterissa on vielä tilaa, että tervetuloa!