perjantai 17. marraskuuta 2017

long time..

päivitykset meinaa pakkautuu ja sitten homma vaan jää ja jää.. ajankohtaisimmat Kivasti-uutiset löytyy fb:stä, saapi tykätä ketä kiinnostaa kuulumiset :)

Ihan ensimmäisenä pitää hehkuttaa taas kasvatteja, viime viikonloppuna Kundi (K.Pojat on poikii) starttasi ekana miun kasvattina aksakisoissa, hypäriltä vitonen ja sija 2. Hienoa naurunaama ja Riina :)


Tänään sitten vähän ylläriuutisia, Hikka (K.Rähinärakkautta) oli käynyt hankkimassa nimensä eteen tittelin BH, hienoa Pia ja Hiku!

Ensimmäisestä pentueesta Pilvi olisi tarkoitus astuttaa nyt talven juoksuun. Urosvalinnan ajattelin julkaista sitten kunhan Pilvi on käynyt terveystutkimuksissa. Kilppariarvot tarkastettiin jo etukäteen kaiken varalta ja niissäpä ei ollut mitään sanomista. Siispä toivotaan että silmät ja polvet on terveet parin viikon päästä niin saadaan lisää Kivasti-pentuja maailmaan <3 Mikäli pentu kiinnostaa niin spostia voi laittaa heidi.utriainen@gmail.com, kerron lisää mielelläni :)

Mummikoira ja sen jalka sitten.. Ei se ainakaan huonompi ole. Sehän asusti porukoilla pari kuukautta, äitiltäni leikattiin polvi niin tehtiin koirien vaihto, Dukki meille ja Elsa sinne. Siellä köpöttelivät jalkavaivaiset sitten keskenään pieniä kävelyitä. Nyt jalka kestää jossain määrin n.40min kävelyt. Vähäistä pehmytkudosturvotusta siinä on, nivel on kaikkiaan paksun tuntuinen ja koira liikkuu paljon paremmin kun sillä on tuki jalassa. Ei se puhtaasti liiku kun osaa katsoa, mutta ei onnu. Jospa tästä vielä..

vähän käsityöhommia on tullu tehtyä taas pitkästä aikaa. Tommoisia agilityn kisahihnoja, vähän lyhyempiä hihnoja, joissa on samassa panta ja hihna.

Henkilön Heidi Utriainen (@kivast1) jakama julkaisu


sekä paskamapelle ja muutamalle muulle pantoja :D

Henkilön Heidi Utriainen (@kivast1) jakama julkaisu


Kalla on treenannu sekä Tuulian että Vähäniityn Sarin että Kataisen Sannan treeneissä. Omatoimitreenit on jääny nyt vähän vähälle, mutta aktivoidutaan siinä taas. Lisäksi ollaan treenailtu tokoa. Kyllä, kuulitte oikein! Tollu on oikein oikein innokas tokokoira ja sen kaa on mukava tehdä hommia. Onhan se kyllä niin miun käteen sopiva koira muutenkin että <3 Ja kun pyrtsistä (etenkin pyrtsistä) on kyse, niin se onkin avain kaikkeen: hyvä suhde koiraan. Hankala näille on valehdella ja kun suhde on kunnossa, onhan nää valmiita vaikka kiipeämään pylly eellä puuhun. Toki skaala on laaja, toiset vaihtais viikon ruokansa siihen et saa olla mamman paras pieni ystävä, toiset ei luopuis murusestakaan siitä eestä, mutta noin periaatteessa :D

lauantai 16. syyskuuta 2017

Mummikoiran kuulumiset


Rakkain Elsi <3

Jokin aika sitten oli puhetta että Elsa loukkasi oikean takajalan kinnertä mökillä alkukesästä. Kinner näytti tulleen kuntoon, kunnes se loukkasi sitä 1,5vkoa sitten uudelleen ihan vaarattoman näköisessä käännähdyksessä liukkaalla lattialla =( Kipulääkityksestä huolimatta koira oli joko kolmijalkainen tai ontui joten lääkäriinhän se piti taas mennä. Nyt uutiset olivat huonompia; kinner subluksoi taivutellessa eteen/taakse ja sivulle. Se selittää miksi oli silti kipeä, jos sulta menee esim. polvilumpio sijoiltaan toistuvasti niin ei siihen auta vaikka söisi säkillisen buranaa, kipeä se silti on aina kun luksoi). Kuvattu ei tällä kertaa, instabiili nivel on kliininen diagnoosi johon kuvaus ei tuo vammaenergia huomioiden tuo mitään lisäarvoa.
Hoitona kipulääkitys ja nivelen tukeminen sekä lepo. Kinner on hankala tukea, koska kuitenkin sitä saisi liikutella normaalien liikeratojen puitteissa, mutta ei tietenkään yli. Nyt siinä on tukisidos + BOT:n kinnertuki. Tästä huolimatta eilen taas koira päätyi kolmijalkaiseksi hetkellisesti ilmeisen virheliikkeen seurauksena. Koirillekin on saranaortooseja, täytyy katsoa joutuuko semmoisen hommaamaan. Ell arvioi että 8-12 viikkoa niin nivelsiteet arpeutuu niin että jalan pitäisi olla parempi, täysin kuntoon se tuskin tulee ilman leikkausta (tai vaikka leikkaisi, leikkaus on niin epävarma ja iso toimenpide 11-vuotiaalle että siihen ei ruveta). Harmi kun mummikoira on muuten niin virkeä, mutta sitten kremppaa on jo vähän siellä täällä =(

Seuraavat pari kuukautta näyttää suunnan tilanteelle, jos lepo + tuki + lääke (on nyt tulehduskipulääkekuurilla ja aloitettiin rinnalle gababentin) ei auta, ei miun sydän ainakaan kestä katsoa muuten niin virkeää koiraa vain pyörimässä sisätilassa niin että pääsee pihalle vain pissille eikä saa osallistua mihinkään =( puhumattakaan kivusta, jota se kokee joka kerta kun nivel joutuu väärään asentoon.


Henkilön Heidi Utriainen (@kivast1) jakama julkaisu

torstai 7. syyskuuta 2017

Kitteellä

pari viikkoa sitten leireiltiin porukalla Kiteellä Villa Taivaannastassa. Paikalla kymmenestä kasvatista 7, joten ihan hyvä prosentti :) 
Perjantaina majoituttiin (ja ehkä istuttiin muutama tunti viinitonkan ääressä), lauantaina treenattiin agilityä ja nose workkia (kiitos Riikka!) ja sunnuntaina aksattiin lisää. Lauantai-iltaan kuului toki saunominen ja koko leirin ajan saimme nauttia loistavista ruuista :)

Martan pentujen isän Bregon omistajat Olga ja Roman tulivat paluumatkalla Norjasta (hehe) moikkaamaan pentuja ja kouluttamaan meitä. Kuinka huippua oli! Sunnuntaina vielä pieni luento juoksareista, hyppytekniikasta ja ylipäätään heidän treenamisesta. 

Iskä Brego (Barbarian Fighter Extreme Braveheart)

Mummi Brava (Extreme Braveheart Villa Mora)

Eno Evo (Evolution Villa Mora)

sekä kaikenkarvaiset lapset
Kundi (K. Pojat on poikii)

Oomi (K.Meniks tunteisiin)

Hikka (K.Rähinärakkautta)

sekä Miina (K.Vaimomatskuu)
sekä ensimmäiset omat kasvattini

Hemmo (K.Ota mut kiinni)

Pilvi (K.Kulje mun kanssa)

sekä Ässä (K.Koukussa)


Loppuun Kalla halluu sannoo et hällä oli ainaski ihan superkiva leiri!

tiistai 5. syyskuuta 2017

yksi asia ensin

ennen Kivasti-leirin ja loman kuulumisia..

Saanen esitellä uuden agivalion! FI AVA, FI MVA, EE&LV JMVA, JV-12 EXECUTIVE SABOTAGE



Tuittu kipitti meidän parhaalla ja nopeimmalla kisaradalla voittoon lauantain kisoissa ja sai viimeisen sertinsä. Oli kiva valiotua sellaisella radalla, jossa oikeesti yhteistyö toimii, koira yrittää kaikkensa ja menee niin lujaa kuin pääsee. Lisää tollaisia ratoja kiitos =) Toisella radalla oltiin toisia kun puudeli yritti vähän karata putkeen ja jouduin huutelemaan sen sieltä pois. Yksi aginolla uupuu enää ensi vuoden SM-kisoista :)

Otin Tuitusta takapihalla noita aksakuvia. Siirryin terassille varjoon katsomaan mitä kuvia tuli niin sillä aikaa Tuittu pitikin vähän omatoimitreeniä yllä ja palkkaakin tuli hyvällä tahdilla, jotta motivaatio säilyi :D




Eihän tuossa sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta huvitti vain kun rupesin ihmettelemään onko namiautomaatti seonnut vai mitä siellä tapahtuu kun en nähnyt :D pyrrit olis pistäny ton automaatin paskaks (tai nielly kaukosäätimen), sillee ne namit helpoiten saa!

Nih.


torstai 27. heinäkuuta 2017

pikakelaus kesään

jaa mistähän aloittais? Koko blogin idea kyllä hukkuu näin harvoilla päivitystahdeilla, täytyy miettiä koko blogin tarpeellisuutta kohta. Treeniblogia tulee kyllä päivitettyä ahkerammin.

Paimennusviikonlopun jälkeen koitti pyreneläisten erkkari. Siellä kehissä olivat Elsa, Jeti, Hemmo, Ässä ja Hikka.

Jetille (K.Liian Viilee) ERI ja AVOK3 (muistaakseni pyöreä kallo ja silmät)

(c) Milena Nevanto

Ässälle (K.Koukussa) ERI, SA, AVK1, PU2, serti ja FI MVA :)

(c)Milena Nevanto

Hemmolle (K.Ota mut kiinni) ERI, SA, VAL2, PU3 (hemppa oli hieman feminiininen)
(c)Milena Nevanto
Ja Hikalle (K.Rähinärakkautta) varsin odotetusti HYL värin vuoksi. Muuten arvostelu ei ollut lainkaan pöllömpi.
Hiku kävi myös läpivalaisussa ja priimaa oli <3 samoin oli Oomi  (K.Meniks tunteisiin). Kundikin kävi kuvissa, mutta paperikuvien takia lausuntoja odotetaan elokuun puoleen väliin. Ei mennyt ihan kuin strömssöössä se kuvausreissu, selkä jäi kuvaamatta, koska ei ollut tarpeeksi suurta kasettia yms. No, hyvää ja halpaa ei tässäkään saanut samassa, epäsuositus kyllä tästä asiasta outokummun eläinlääkärille. Tuohan on ollut vuosia tosi monen (etenkin metsästyspuolen harrastajan, näitä riittää kuulkaa työkavereissa) luottolääkäri ja tähän saakka olen kuullut vain hyvää. Eikä toki se niiden vika ole että lausunnot kestää, mutta mm. tuo selkäkuvahomma...... No, yllätyksiä ei pitäisi olla odotettavissa, ihan siistiltä näytti, mutta maltetaas odotella :D

(c)Milena Nevanto

Ja mummelille VET ERI, SA, PN3, VET-ROP ja BIS-VET3 kehuilla että on hyvässä kunnossa, itsevarma "lady"

(c)Milena Nevanto
Valitettavasti todellisuudessa tuo lady ei ole niin hyvässä kunnossa kuitenkaan =( On se selkeästi vanhentunut viimeisen vuoden aikana, ei oo enää mikää nuor tyttö (no, kohta 11), mutta nyt viimeiseksi se sitten satutti oikeaa kinnertään mökillä rantakivikossa. Murtumaa ei löytynyt, mutta mahdollisesti nivelrikkoa ja venähdys (ainakin metatarsaaleissa on isommat nivelraot kuin toisessa). Tapahtumasta on nyt 3,5vkoa ja jalka on jo aika hyvä. Kuitenkin viikonloppuna Elsa oli mulla kisoissa mukana ja joutui olemaan paljon autossa ja kinner toki koukistettuna. Autosta se hyppäs suoraa tuohon uima-altaaseensa ja oli siellä taas hetken kolmijalkainen. Eilen käytiin pitkä kävelylenkki (2h) niin sen se sitten kyllä suoriutui moitteitta. Ehkä se siitä!


kuvat on otettu kännykällä näytöstä ja onhan noi laadultaan vähän sinne päin. Mutta silti oli kiva ettei elsaa tarvinnut rauhoittaa, kiltit koirat kuvatan hereillä :)


Elsa ja Celo, pariskuntakuva 3 vuotta myöhässä :D

tuore FI MVA!

Kisattiin Kallan ja Tuitun kanssa viime vkoloppuna ja otettiin Kallan kanssa yhteentörmäys. Se rikkoi renkaan ja juoksi suoraan miun jalkoihin ja kaaduttiin. Onneksi ainakin koira näyttää olevan kunnossa, itsellä taitaa olla fasettilukko rintarangassa sen jäljiltä, eipä ois ihme jos koirallakin.. Seuraavalla radalla mentiin vähän varovasti, kalla ohitti itse renkaan, muuten puhdas rata. Ei korjattu, joten ei vieläkään tulosta meille (ei haittaa pätkääkään).
Tuittu kisasi kaksi rataa, keppivirhe (korjattiin, koska jos jatkan, menee tuittu epävarmaksi "koska eihän se mennyt niin kuin piti") ja puomivirhe toiselta. Kolmatta ei sattuneesta syystä menty...


Ainiin kävinhän mie kattoo Kallan pikkusisaruksia!
Olivat silloin 5+ viikkoa vanhoja ja toooosi söpöjä :D

pikkupoika

vaaleampi brindle tyttö

merle poika

merle tyttö

tummempi merle tyttö

äiskä Haidi

isoveli Förde (Tottakai Cuumoo Cammoo)

lisää kuvia

ja nähtiinhän me myös Halti (Tottakai Culumien Commein), hieman on tuota yhdennäköisyyttä meillä asuvaan harmaaseen siskoon :D




Ja Tollukka itse <3



maanantai 3. heinäkuuta 2017

DIY viilennysallas koirille

Pitäisi aktivoitua ja päivittää blogi, mm. erkkarikuulumiset.. Mutta tänään itä-suomessa tarkeni, 25+ astetta ja pihahommissa hikoilevat koirat (ja omistajat). Meillä on pihalla hiekkalaatikko, joka on suojattu pressulla. Ajoittain siinä on sadevettä ja koirat ovat käyneet siinä viilentymässä. Siitäpä se idea sitten lähti...

Kaivetaan hiekkalaatikkoon monttu keskelle ja pinotaan hiekkaa reunoille.



..ja tietenkin annetaan jokaisen osallistua tehtävään haluamallaan tyylillä...
Laitetaan hiekan päälle pressu
Kulmiin voi tunkea pari kiveä, jos kuvittelee että näkymästä tulee silloin esteettisempi, ja vaikka ei osaa kuvitella niin pysyypä paikoillaan


ja täytetään allas vedellä

..ja eiku viilentymään :)
vielä en tuon enempää vettä laittanut, myöhemmin sitten lisää :)

perjantai 9. kesäkuuta 2017

aurinko paistaa!

vihdoin täällä on kesä! Kaksi hellepäivää menikin rattoisasti töissä, 11h vuorossa ei paljon ulkoilulle enää päivässä jää aikaa, mutta onneksi nyt vapaapäivänäkin paistaa aurinko :)
viime viikonloppuna ei näistä keleistä ollut mitään tietoa. Lauantaina järjestin kasvateilleni (+ parille extrakoirakolle) paimennusleirin Koiranotkossa ja lauantaina tuuli kyllä luihin ja ytimiin! Toppatakki + goretex-takki ja alla fleece eikä ollut yhtään liikaa! Leirillä olivat mukana kasvateistani Jeti, Hemmo, Miina, Kundi, Oomi ja Hikka sekä Elsan pennuista Koda ja Pila. Joukon täydensivät Kalla, Rilla ja pikkuinen Haru. Oli kiva nähdä porukalla ja samalla katsoa mitä ajatuksia lampaiden suhteen koirilla on. Olihan niitä, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Kiitos Terhi ja Hannu taas :)



Lyyti näytti pyrtseille miten homma oikeasti hoidetaan :D



Hikka tuli meille Pian kanssa jo perjantaina ja käytiin vähän aksailee Hikka + Kalla + Hemmo. Lauantaina sitten ajettin vielä vähän jälkeä ennen kun painuttiin saunaan lämmittelemään. Sunnuntaina jatkui paimennukset onneksi vähän paremmassa säässä (=sai jo jättää toppatakin pois).

Muutama kuva tuli napsittua :

Jeti (K.Liian Viilee)

Jetin kämppis Nemo (Bywater Waukheon)

Ihana ja hirmu reipas pieni Haru (Tottakai ihan oon oikee heila)


Hemmoli (K.Ota mut kiinni)

Hikka (K.Rähinärakkautta)


musta koira ja aurinko... Noh, Oomi (K.Meniks tunteisiin)

neiti söpönaama!

Kundi (K.Pojat on poikii)


Koda (Tottakai se on sven tuuva)

miina (K.vaimomatskuu, jos miina on vaimomatskuu niin se saattais olla sitä mielummin jollekin komealle pitkäkarvauroolle)

hmmmmm... :D

pikkutollo, joka kyllä tuntui Oomin ja Hikan rinnalla aika isolle (mutta edelleen hyvin tollolle)
Hikka kävi näyttelyssä PK-erkkarissa ja oli ROP kera sertin. Huomenna on Hikalla, Jetillä, Hemmolla, Elsalla ja Ässällä erkkari. Jäämme jännityksellä odottamaan etenkin Hikan tulosta, se voi hyvinkin olla vaikka HYL, koska kyseinen kasvattajatuomari on sitä mieltä että huonon väriset koirat ovat korkeintaan "kivoja kotikoiria", joita ei vissiin kannata missään enemmälti näytellä :D

Huonoja uutisia sitten.. Mape, tuo oman elämänsä huligaani rikkoi sitten polvensa. Se hyppi portilla tasajalkaa ylös kun Katri tuli kotiin, liukastui ja kaatui koko painolla ensin toisen takajalan päälle ja sitten selälleen. Siinä yhteydessä sitten hajosi polvi ja se on nyt leikattu Aistissa Laura Hakalan toimesta. Mitään katastrofaalista ei onneksi löytynyt ja Mapen pitäisi parantua täysin. Ainahan noissa miettii että ketä uskoa, sitä, joka sanoo että kaikissa patellaluksaatioissa on perinnöllinen alttius (eräs ortopedi) vai sitä, joka sanoo että tervekin polvi menee rikki jos siihen tulee tarpeeksi vääntöä (toinen ortopedi). Toisaalla sanotaan että agility tuo esille polven rakenteen heikkoudet (väännöt) ja toisaalta taas leikannut lääkäri oli sitä mieltä että 4 v aktiivista agilityä (puhumattakaan sen koiran muusta elämästä) niin ei sitä huonolla polvella olisi tänne asti kestänyt. Mapellahan kuitenkin on hyväasentoiset takajalat (ei ulkokierteisyyttä altistavana), hyvät polvikulmaukset ja kahdesti nollaksi tutkitut polvet, viimeksi vuosi sitten.
No, oli miten oli, tärkeintä on että Mapsku toipuu! Jos joskus ikinä olen edes miettinyt Mapelle toisia pentuja niin en mieti sitä enää. Ihan sillä varjolla jos tuossa jotain perinnöllistä onkin. Eihän tämä tavatonta kuitenkaan pyrtseillä ole ja ykkösenkin polvia ajoittain löytyy.
Mutta Mape, voi mape... eka keväänä siltä murtui tassu, seuraavana sitä puri kyy ja se meinasi kuolla, no viime keväänä se tekaisi kasan pentuja ja tänä keväänä parannellaan polvea. Skipataanko ensi kevät suosiolla? suoraan talvesta kesään ja näin?