sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Kato mitä sä teet!

..Kun viet Tuitulta kaiken!

Kattokaa nytten!

APUAAAAA!!!
kerrankin kameran kanssa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, liiemmin en
ehtinyt sommitteua ja rajausta miettiä ;) Tavallaan yksi parhaista kuvistani ikinä!




Ja vielä korvastakin leikkasi, äääääk!


Totuus oli vieläkin karumpaa. Ei riittänyt päätupsu ja korvakarvojen lyhennys:



Ja lopputuloksen viimeisteli Fiskarsseilla team Utriainen&Kaljunen ennen juoksulenkille lähtöä :P
Ei vais, pompulat päähän ja vähä korvakarvoja lyhyemmäksi. Ei juurikaan muuta ;)

kännykkäräpsy
Saksenjäljet häviää heti kun turkki alkaa kihartua, eli kun aikaa menee tai kastuu. Nythän se on näyttelyn jäljiltä suoraksi föönattu ja lopputulos vähemmän imarteleva. Mutta me Tuitun kanssa tykätään kyllä!

Olen aina ollut antiturkinhoitaja, mutta tottuihan tuohon. Pieni koira ja silleen..Tuitulla ei ollut helpoin turkki, muttei kyllä vaikeinkaan. Varsinaista pahaa takkuvaihetta ei ollut. Pesu- ja trimmiväli oli 3vkoa, mikäs siinä kun Jonna sen teki =) Pidempikin olisi mennyt, mutta hommaa olisi ollut jo paljon enemmän. Siinä välissä harjailin pari-kolme kertaa viikossa ja vaihdoin pompulat. Karstalla ensin selvittelyt ja sitten puudelikammalla loput. Onhan siinä hoitamista kun pyrreihin vertaa! Toki niilläkin on erilaiset turkit, siinä missä Kikin liukas, laskeutuva ja lyhyt karva ei harjaa ole nähnyt ikinä, Elsan pehmeänpi ja pidempi karva tarvitsee sitä ajoittain. Dukkiksen turkille näytetään ainoastaan coat kingiä karvanlähtöaikaan, sillä on aivan valtava pohjavilla.

Mulle jäi vielä iso rasiallinen kumilenkkejä, joten pitihän pään päälle jättää tupsu :) Tuo lyhyt turkki tulee niin helpottamaan arkea, voitte uskoa sen kivituhkan määrän, mikä turkkiin tarttui jos se sattui kastumaan ennen treenejä! Puhumattakaan kaikesta mitä tuo toi mukanaan metsälenkiltä. Ei ollut prinsessa ja puoli valtakuntaa vaan Tuittu ja puoli metsää.. Meiltä löytyikin janutexin metsähaalari avuksi metsälenkkeilyyn (pahinta silloin kun turkki kastuu, kerää enemmän risuja) ja suvilumen aikaan lenkkeilyyn, jolloin jalkoihin tarttuu lunta. Yllättävän hyvä tuote, ei takuta! Suosittelemme :) Linkin olisin laittanut, mutta sivut eivät näytä olevan toiminnassa.

Tai oikeastaan ei tarvitse edes kuvitella sitä kivituhkan määrää, voin havainnollistaa asiaa kuvalla:


Kivituhka irtosi harjalla kuivuttuaan, mutta muuten se ei meinaa lähteä pelkällä vedellä vaan vaatii shampoota kaveriksi. Huoh.. No, edelleenkin yritän lohduttautua, että kivituhka on koiran kropalle keinonurmea huomattavasti parempi..

Saa nähdä miten tuon turkin kanssa tulee tehtyä, pesuahan lyhytkin turkki tarvitsee aika-ajoin, mutta epäilen, että siitä pystyn jo itsekin selviämään:P Jossain vaiheessa täytyy hommata trimmikone, toistaiseksi en taida viitsiä, Jonna hoitaa trimmaukset vielä kun sijoitussopimus on voimassa. Tosin parta on miulle sellainen ongelma, 4 viikon parta ehdoton maksimi. Yöks! Siinä alkaa jo näkyä vesikupilla käynti ym.

Seija päivittää Facebookkiin kuvia Cruftsista, mutta me oltiinkin eilen hei koiranäyttelyssä ENOSSA!

Tuittu päätti näyttelyuransa tältä erää PN2-sijoitukseen ja tällaiseen arvosteluun:

Tyylikäs narttu, joka voimakkaammin kulmautunut takaa kuin edestä. Pitkälinjainen ilmeikäs pää, hyvä purenta, häntä ja runko. Hieman pehmyt turkki, jossa hyvä väri. Erinomainen luonne ja esiintyminen.

VAL ERI1, SA, PN2
Tuomari: Markku Kipinä

Jonna kyllä epäili kehäsihteerin kuulleen väärin tuon turkin väriin liittyvän asian. Sehän on syy, miksi Tuitulta lähti turkki jo nyt, eikä sitä kannata viedä isommin ulkomaille. Se on aina ollut rusehtava, ei syvän musta ja nyt se lisäksi harmaantuu selästä alkaen kuten ruskea emänsä lola. Ruskeille tuo on aika tyypillistä, mutta sama haalistava geeni on periytynyt Tuitullekin. Ei siitä harmaata tule kuten harmaista villakoirista, mutta tuommoinen harmahtavan musta.

Mutta laitetaas pari kuvaa eiliseltä. Kuvat nappasi Riikka Kaljunen miun kameralla kun mie piilottelin väkijoukossa. Ei se kyllä estänyt Tuittua etsimästä minua vähän väliä.





onko Mamma tuolla??
Onhan se toisaalta niin oikean villakoiran näköinen kun on hienosti laitettu ja leikattu.. Tavallaan jonkinlaista haikeutta tunnen, vaikken kyllä olisi etukäteen uskonut :D

Kääpiöillä tavallisin näyttelyleikkaus on tuo Tuitullakin oleva ns. skandinaavinen (leijona)leikkaus.
Etenkin isoilla näkee sitten myös ns. Continentalia, kuten tämä vallaton ROP-iso eilen:


Eilen esitettiin yksi iso myös terrierileikkauksessa, tuloksena ERI.



Kuvasin jonkin verran muitakin villakoiria, laitan ne kuvagalleriaan kunhan saan käsiteltyä.

Muuten meille ei kuulu kummempaa, Elsi kasvattelee mahaa kovaa vauhtia..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti