Kilpparikontrolli

Tuittu kävi kilpparikontrollissa ja samalla sain käsiini sen edelliset arvot. Lääkityshän on selvästi auttanut jo voinnin piristymisen myötä, mutta sen lisäksi on silmien vuotaminen loppunut lähes täysin  ja turkin kasvu hidastunut. Siinä missä normaalisti ajelin Tuitun naaman 2,5-3 vkon välein (toki osaksi silmien vuotamisen vuoksi) olen nyt viimeksi ajellut sen 4 vkoa sitten eikä vieläkään ole ns. pakko.

Ensimmäisissä kokeissa Tuitun T4 oli 3,99 (viite 15-53.00) ja TSH (vähän yllättäen) 0,01 (viite 0,00- 0,50). Kontrolloituna T4 37,60, joten samalla annoksella jatketaan. Tuittu syö Forthyron vet 200mikrogr 1/4 tbl aamuin ja illoin. Seuraava kontrolli joskus 4kk kuluttua ja nyt voisi laittaa poikkeusluvan hakuun :)

Kameran kanssa

Lauantaina oli hieno sää ja pitipä pitkästä aikaa ulkoiluttaa kameraa. Otan perinteisesti joko tavallisia poseerauskuvia tai vauhtikuvia ja nyt sitten sopivan vastavalon sattuessa kohdalle (kun olin ensin toipunut pettymyksestä ettei aurinko enää paistakaan kuvauspaikkaan että saisin noita ensinmainittuja) päätin lähteä kokeilemaan vastavaloon kuvausta. En siis oikeasti osaa hyödyntää hyvää kuvauskalustoani saati kuvankäsittelyohjelmaa. Nyt vähän testailin kumpaakin. Aiemmin olen ajatellut että pitää opetella ottamaan niin hyviä kuvia ettei niitä tarvitse paljoa säätää :'D

Tuitun silmät eivät vuoda enää oikeastaan ollenkaan ja partakin on trimmattu 4 viikkoa sitten! Karvankasvu on siis hallinnassa näköjään myös. Puudeli saa koko ajan lisää vauhtia ja virtaa, tuolla se yksin leikkii vinkupossulla.. Kontrolli näyttää mihin suuntaan mennään!

vähänkö söpö <3

Iltapäivällä saapuivat Unski ja Hemmo ja käytiin pitkästä aikaa juoksemassa. Mummeli on saanut vapautuksen juoksulenkeistä. Se ei oikein mielellään juokse vaan humputtaisi lenkillä takana, kun taas vapaana ollessa juoksentelee innoissaan. Lisäksi osteopaatti epäili että oikeassa ranteessa olisi nivelrikon alkua. Tuota jalkaahan Elsa joskus saattaa ontua, jos sille on esim. paljon heitetty palloa niin seuraavana päivänä (tämä on kyllä oikeasti ollut pannassa jo pitkään, mutta aina löytyy joku, joka viskaa kun E kantaa palloa koko ajan jalkoihin). Normi lenkkien/kevyen aksan jälkeen tuo ei näy. Tässä taas muistutus koiran kivusta, ei se nivelrikkokipu näy lenkkeillessä (välttämättä) vaan tärkeämpää on katsoa miten eläin siitä lenkistä toipuu..

Unski (Boris)

Hemmo (K.Ota mut kiinni)

Ainiin, sir Jethro kävi esiintymässä Kajaanin KV-näyttelyssä ja superhienosti meni! ROP kera sertin ja cacibin! Nyt uupuu Jetiltäkin sitä yhtä niinkuin Ässältäkin.

Marianne Holm tuomaroi näin:
Hyvin kaunislinjainen uros. Erinomainen pää ja ilme. Hyvät mittasuhteet. Erinomainen kaula. Hyvä runko. Erinomaiset raajat, luusto ja kulmaukset. Hyvä häntä. Erinomainen karva. Liikkuu erittäin hyvin. Esitetään hyvin kauniisti.

Huippua :)

Lopuun vielä kuva Hikasta (K.Rähinärakkautta), upea kuva on omistaja Pia Pynnän käsialaa. Kauniisti kulmautunut penska, en voi muuta sanoa <3

Liian paljon päivitettävää!

mitään yhteenvetoa en meidän vuodesta kyllä rupea tekemään..Koiraharrastusrintamalla hiljaisin vuosi varmaan ikinä, mutta yksityiselämässä sitten tapahtumia riitti, onnellisia sellaisia <3 ei sitä vuoden alussa tosiaan tiedä millaista on elämä vuoden lopussa..

Ja tulihan viime vuonna toki tuo iloinen perhetapahtuma Mapskun pentujen muodossa!
Pari kuvaa muutaman viikon takaa:

Kundi "Kivasti pojat on poikii"

Miina "Kivasti Vaimomatskuu"

en ehkä voi lakata nauramasta tän naamalle :D

Viime viikolla meillä kävi vieraita Mäntsälästä, Veljeni, hänen avovaimo ja koirat toki myös. Onneksi on tilaa pitää koiria helposti erillään, ja tuskinpa kissa olisi Kyöstin ja Pihlan seuraa arvostanut. Ei sillä että Elsa olisi... Voi hyvänen aika miten voi koira olla täynnä inhoa Kyöstiä kohtaan! Elsa ei varmaan tiedä ketään yhtä kamalaa koiraa kuin Kyösti. Niin huonokäytöksinen, iso ja kömpelö! :D

Kyösti (Giteas Incredibile)

Ja sitten tapaus Pihla... Voi hyvänen aika mikä määrä nenää ja jalkoja ja sulavaa liikettä :D Kyllä tuntui omat rekut pieniltä kun tämä kaksikko lähti...

Tässä Pihla esittelee 2017 talven korvamuodin!

Viimeisiä vuoroja viedään Savonlinnassa. Huomenna päivävuoro, torstaina yö ja lauantaina vielä yksi päivävuoro. Sen jälkeen miut tapaa Outokumpu-Polvijärvi-Liperi-akselilta. Mukava päästä noille kolmelle tutuimmalle ja lähimmälle (jos ei Joensuuta lasketa) asemalle töihin :) Virkavapaalla olen lähtökohtaisesti syyskuun loppuun ja vähän elättelen toiveita josko ei tällä haavaa tarvitsisi enää päivystykseen palata. No, aika näyttää.

Kepukka, rullalla oleva matto ja "lelu"

Ja sitten tapaus Tuittu. Uskomaton muutos on kyllä koirassa, ei voi muuta sanoa! Kolme päivää lääkkeen aloittamisen jälkeen sen silmät lakkasivat vuotamasta, se kaivoi lelun ja rupesi itsekseen sillä leikkimään. Tuosta vauhti on vain kiihtynyt ja vireystaso noussut. Se retuuttaa lelujaan monta kertaa päivässä ja lenkilläkin juoksentelee innoissaan pyrtsien perässä. Ero on kuin yöllä ja päivällä! Tuitullahan on ylimääräisiä ripsiä ja niitä on kertaalleen jäädytetty. Luulin, että silmien vuotaminen (tai lähes tulviminen) johtuu niistä, toinen silmä kuin vuoti enemmän ja siinä ripsiäkin on enemmän. No, kappas, silmät eivät vuoda enää juuri lainkaan...

eipä vuoda silmät ei!

mummi pelkkänä korvana

yks tollo ja sen pallo

Hyvää joulua!

Tuittuli

Olen pitkään tuskastellut Tuitun koko ajan hiipuvan aksavauhdin kanssa ja viimeisimmäksi nyt Kaplaksen Marin treeneissä. Mari katsoi Tuittua ja sanoi, että motivaatiosta ei näytä olevan kii (eikä ole, olen tämän asian kanssa tosi tarkka, haluan koirien olevan innoissaan ja motivoituneita) joten jäljelle jää vaan fyysiset syyt. Olin jo pitkään miettinyt sen sterkkaamista koska juoksut vaikuttaa jonkin verran sen olemiseen ja jalostusaikeita ei ole. Samalla oli suunnitelmissa poistaa anaalirauhaset, jotka eivät itsekseen tyhjene kunnolla ja tulehtuvat herkästi. Viimeisin piste tälle hommalle oli video facebookissa Tuitun 8-vuotiaasta emästä vetämässä rallia olohuoneessa. Totesin että tuollainen pitäisi Tuitunkin olla vaan kun ei ole. Se nukkuu 23h ja sitten se lenkkeilee tunnin(tai mitä nyt lenkkeilläänkään) ja sitten se jatkaa taas unia. Ainut syy keskeyttää lepo on ruoka tai sen mahdollisuus. Agilityssä jäljellä on ehkä 1/5 sen vauhdista ja arjessa ei sitäkään. Jotenkin tää on tullut vähän varkain, onhan se kasvanut aikuiseksi ja kuka tahansa näyttää ja vaikuttaa sivistyneeltä ja rauhalliselta kun vieressä on verrokkina tuo meidän harmaa koira...
Aina löytyi joku looginen syy, siihen kai meillä kaikilla on aina pyrkimys - löytää selitys.
Tuo video viimeistään herätti miut ja se että onhan omassakin taloudessa virkeä 10-vuotias joka päivittäin leikkii ja touhuilee. Tuittu nukkuu eikä vastaa millään lailla käsitystä 5-vuotiaasta puudelista.

Aloitettiin tutkiminen silmistä, niissä ripsiä, ei muuta. Sitten siirryttiin leikkuupöydälle jonne jäi kohtu,munasarjat ja anaalirauhaset. Sitten rtg-pöydälle, jossa todettiin ettei selässä ole mitään selittäviä muutoksia ja lonkatkin on siistit. Toisesta polvesta tuli propofol-unessa tuomio 1, mutta hereillä sitä ei saada luksoitumaan. Lopuksi otettiin kilppariarvot, joiden tulos tuli tänään. Tuitulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja arvot lääkärimme mukaan "aivan totaalisen pielessä".
Tämä selittää monta asiaa kyllä!  On huojentavaa saada diagnoosi ja syy. Ja mikä parasta, helposti hoidettavissa oleva vaiva! Ehkä me vielä tästä vielä saadaan se tuttu, pirteä pikkupuudeli kehiin ja tiedä vaikka kisaradoillekin päästään :))) harvoin sitä jaksaa olla iloinen koirallaan todetusta pitkäaikaissairaudesta, mutta nyt olen!
Ainut mikä harmittaa on se, etten ole aiemmin tarkistuttanut arvoja. Tässä kuitenkin ollaan jonkin sortin terveydenhuollon ammattilainen..toki akuutista vaivastahan tuo on aika kaukana :D Onhan tuo ollut nyt ajateltuna ihan ilmiselvää. Palelu (mutta kukapa puudeli ei palele), turkin laatu (no ainahan se on ollu vähä huono), väsymys ja tosiaan se että nukkuu 24h jos saa..turvotusta tai selittämätöntä lihomista ei tosiaan ollu, mitä monella pyrtsillä. Eikä koomailua kummempaa luonnemuutosta.
Ehkä tämä tästä :)

Oomikin kävi!

Oomi (Kivasti Meniks Tunteisiin) oli Katrilla hoidossa pari viikkoa ja Mapen mielestä oli pelkästään ihanaa saada pentu kotiin käymään. Ensin piti toki olla sitä mieltä et kun kerran olet lähtenyt, ei takas tartte tulla, mutta siinä mamma viikon kuluessa suli ja oli sen jälkeen pelkästään kärsivällinen ja salaa hyvin ihastunut :D

Aikamoinen menijä on Oomista kasvamassa :) Reipaskin se on, vieras halli ja kisat oli ihan jees ja treenatessa viereisen kentän häiriöt eivät vieraassakaan hallissa haitanneet. Tyyppi leikkii niin, et vois nostaa lelusta ilmaan :) On se paljon myös Mapen kaltainen, hyvässä ja pahassa. Kiltimpi ja sosiaalisempi, mutta vähintään yhtä pahaääninen :D Kokoa 41cm, pieni ja siro. Harmittavana juttuna tähän pentueeseen pesiytyi hammaspuutokset (Oomilta 2, Miinalta 1, Qummalta 1) ja sen vuoksi Oomikaan ei varmaa tule näyttelyissä pärjäämään vaikka muuten nätti onkin. Vähän ylläri ongelma kun ajattelee molempien vanhempien sukuja taaksepäin (vaikka tämä ei tosiaan ole harvinaista tässä rodussa) ja sitä, että tämän rodun mittakaavassa kyseessä on aika ulkosiitos.

En osunut kameroineni Oomin luo valosan aikaan, joten tyytyminen on pariin hyvin pimeään kuvaan. Eikä ihan tuo seisotuskaan onnistunut :D

 Kepukka, lauman kissavahvistuskin saavutti veteraani-iän 5.12. Eipä uskoisi 8-vuotiaaksi!

ja 10.12 tuli kaksi vuotta siitä kun Kiki lopetettiin. Ajeltiin Oulusta takas ja radiosta soi "minä sinua vaan", biisi joka kuului viimeisellä eläinlääkärireissullakin.. Itkuhan siinä pääsi. Ei ole päivää, ettenkö Kikiä ajattelisi, Kiki oli Persoona isolla P:llä ja siitä muistona kettu juoksee ikuisesti miun oikealla puolella <3

#kallavallaton

Kisattiin seuranmestiksissä ja voitettiin 😁 #kallavallaton #joa #pyrshepagility #pyrri #pyrshep

Video, jonka Heidi Utriainen (@kivast1) julkaisi 19. 11ta 2016 klo 4.31 PST

Kalla kisasi seuranmestiksissä viikko sitten viikonloppuna. Medimölleissä kisattiin ja eikun voitto kotiin! Rimat 35cm, voin kertoa, että oli hieman vaikeuksia ehtiä...

Ja sitten lisää torishoppailua =) Tuommoinen teak-lipasto piti käydä hakemassa Tuittulaan kun torissa tuli vastaan. Tuo harmaa koira osaa tunkea joka kuvaan ja oikein poseerata :D Kalla Vallaton haluaa oman instatilin!

 

#kallavallaton #pyrri #bergerdespyreneesfacerase #pyrshep #pyreneittenpaimenkoira

Kuva, jonka Heidi Utriainen (@kivast1) julkaisi 28. 11ta 2016 klo 12.30 PST