perjantai 21. marraskuuta 2014

Thaimaa vol 2 - Koh Lanta

Päivä 1 eli päiväkirjaa Lantalta

Tila-auto tuli hakemaan klo 10 ja poimittiin muilta hotelleilta auto täyteen porukkaa ja aloitettiin matka kohti Lantan saarta. Ajoaikaa oli jotain 2h, mutta jo alkumatkan kiekurat ympäri Ao Nangia antoivat aihetta odottaa, että matka on kestoltaan pidempi. Puhumattakaan tietyön ja lautan aiheuttamasta odotuksesta saarten välillä..

Lanta on siis saari (oikeastaan 2 saarta), joka on hyvin lähellä mannerta ja välissä kulkee lossin tapainen lautta. Ainut vaan, että tiettävästi Suomen lossit eivät käänny kahta kertaa ympäri matkan aikana kuten tämä! Autot lastattiin, sitten käännyttiin ja ajettiin ja käännyttiin taas, ettei autojen tarvinnut peruutella. Tämä siis n. 200m matkalla Lantan saarien Koh Lanta Noin ja Koh Lanta Yain välisellä lautalla.. 
Kun puhutaan Lantasta, tarkoitetaan yleensä eteläisempää Koh Lanta Yaita.
Lanta on n. 27km pitkä saari, jonka hiekkarannat (ja hotellit, ravintolat ja turistit) sijaitsevat saaren länsipuolella, kun taas itärantaa asuttavat siviilit. Asukkaita on n. 20 000 ja 95% on muslimeja. Näinollen et ihan jokaisesta kaupasta alkomahoolia löydä.


Lanta on ollut perinteisesti reppureissaajien vakiopaikka ja tunnettu rauhallisesta menostaan, mutta pikkuhiljaa turismi on lisääntynyt ja tulee lisääntymään edelleen.
Meidän hotelli sijaitsee saaren pohjoisosassa lähellä Saladan-nimistä saaren pääkylää. Pienen matkan päässä on pitkä ranta - "Long beach", jonka auringonlaskut ovat näyttävät. Sen saimme kokea jo ensimmäisenä iltana juodessamme viiniä rannan majassa thairuoka-annoksen jälkeen.




Hotelli on vähän turhankin hieno, mutta kun.. Agodasta sai huoneen -60%! Hintaa huoneelle jäi 47e/yö (ei nyt ihan halvimmasta päästä kuitenkaan). No, kahden yön sijasta varasin kaksi huonetta kahdeksi yöksi (jep, ipadilla on osuus asiassa, en ole sen kanssa väleissä) ja peruuttaa ei voinut. Noooo.. saatiin se muutettua silti neljäksi yöksi ja oho - heillä ei nyt ollutkaan tarjota neljäksi yöksi varaamaammee huonetta, "saatte tollaisen parin muun huoneen kanssa yhteisellä uima-altaalla varustetun huoneen".. tää ei ihan perus reppuretkeläisten huone kyl ole :D










Päivät 2-3
Lähdettiin heti aamiaisen jälkeen Saladaniin, joka on siis "pääkaupunki" tällä saarella. Otettiin tuktuk kun ei oltu varmoja matkan pituudesta.
Tehtiin vähän ostoksia ja  varmistettiin viikonlopun suunnitelmat.
Kyselin useammastakin turisti-infosta et paljonko maksaa laivakyyti Koh Jumille ja sain aina saman vastauksen; 400 bahtia (10e). Blaah, suhteessa tosi paljon kun pidempi matka Ao Nang - Koh Lanta (tosin pikkubussilla) maksoi 350bht! Koh Jumhan on tossa puolivälissä.  No, kysyin ehkä viidennestä paikasta, vaikken uskonut saavani muuta vastausta, mutta kappas - 350bahtia! Ostettiin siis liput siitä (ja säästettiin ehkä 5e ;) ja lauantaina suuntaamme Jumille. Sunnuntaiksi on ostettuna myös liput Krabi towniin. Varattiin samasta kojusta myös jumin majoitus, hintaa/yö oli 1400 bahtia, eli n.35e. Bungalow omalla vessalla ja (lämpimällä) suihkulla. Enää uupuisi siis Krabi townin majoitus.

Surffailtiin aikamme Saladanissa ja lähdettiin kävelee kotiin. Matkalla jätettiin pyykit pesulaan, kilo pyykkiä silitettynä 50 bahtia (vähän yli euron). Pesisinkö juurikaan pyykkiä kotona jos ois tollainen mahdollisuus?!

Saladanin kylänraittia


Koh Lantan "päätie"


Tienvarresta löytyi tällaisiakin

Oleiltiin pari tuntia rannalla ja tultiin hotellille suihkuun. Sit lähdettiin jo syömään ja kattomaan auringonlaskua. Haettiin huoneelta viel juomat ja istuttiin rannalla kattomassa hieno auringonlasku. Auringonlaskun myötä koloistaan kömpivät myös ravut. Täällä on erilaisia rapuja kuin Ao Nangissa/Raileylla. Täällä ne ovat melko isoja (en tiedä mihin toki verrata) ja Ao Nangissa sellaisia vain hieman hämähäkkiä isompia ja ne tekevät kuviota hiekkaan pyörittelemällä palloja.  Oli oikein harmi kävellä niiden rakennelmien yli, mutta ne kuvioivat todella isoa alaa.
Sitä saattaa vaikka säikähtää jos Lantalla asuva rapu päättää oikaista jalkapöydän yli pimeässä ;)


Raileyn rapujen tekosia ja kotikoloja



Torstaina herättiin jopa melko ajoissa aamiaiselle. Ajateltiin vuokrata skootteri, mutta sitten hullut turistit päättivätkin lainata hotellilta polkupyörät..
Lähdettiin ajamaan lantaa etelään, ajatuksena katsoa mihin saakka jaksaa. Lähdettiin kaakkoon haarautuvalle päätielle ja ajeltiin erään luolalle johtavan pikkutien päähän. No, luolalle ja takas ois yhteensä 2h kävely - ei kiitos. Käännyttiin takas ja lähdettiin kohti eteläkärkeä rannan tuntumassa kulkevaa tietä pitkin.

Pyörät olivat joskus olleet ihan hienot ja niissä oli ollut 21 vaihdetta, vaan nyt kummassakin toimi yksi, mutta sehän riittää! Vasta varsin etelässä tie alkoi olla niin mäkinen, että luovutettiin. Eteläkärkeen ois ollu ehkä enää vain 4-5km, mutta toki sama reitti takaisin. Eteläkärjessä sijaitsee kansallispuisto, se jäi nyt näkemättä. En tiedä menetettiinkö mitä, itse "viidakkoon" olisi ollut pääsymaksu!. Tie vei pienten kylien läpi, kaakkoon haarautunut tie olisi vienyt toiseen " kaupunkiin" Lanta Pieriin, jossa olisi tänään ollut isot sadonkorjuu-partyt auringon laskettua. Kokemushan se toki olisi ollut (puhuttiin jopa 2000 ihmisestä), mutta tuo matka..

paikallinen bensa-asema ;)


eteläosissa rannat olivat jo kovin kivikkoisia


turisti pyöräretkellä :P

Ajeltiin hissukseen takaisin taukoja pitäen ja sitten vielä hotellin ohi kohti Saladania hakemaan pyykit. Ja ne oli kyllä puhtaat ja sileät!

Hotellilla oli pakko tarkistaa google mapsista välimatka meidän hotellin ja kääntöpaikan välillä ja sehän oli vaatimattomat 18,5km! Tuohon lisää pyykinhaku ja turha matka sinne luolalle niin ehkä 45km riittää juuri ja juuri :P no tulipa ainakin urheiltua! Se on muuten ollu vähän vähäistä tällä reissulla.
Käytiin suihkussa ja levättiin hetki hotellilla ja lähdettiin taas syömään. Ruokapaikassa istuttiin taas auringonlaskuun asti.
nää rannan ravintoloiden katokset oli tosi kivoja istuskella

Koh lantan neljäs päivä meni hengaillessa. Oli pilvistä ja loppuajasta myös sateista ja ukkosti. Tällä kertaa sähköt kuitenkin säilyivät toisin kuin edellisiltana.
Mentiin tuktukilla Saladaniin ja käveltiin sieltä pois. Sit mentiin rannalle syömään ja kastuttiin läpimäriksi paluumatkalla. Ihan kunnon trooppinen rankkasade kera ukkosen!
Pari tuntia meni hotellilla ja lähdettiin illalla taas rannalle vähän syömään ja kävelemään. Käveltiin melkein koko long beach (Hat Phra Ae, 4km) edestakas ja istuskeltiin ravintolassa auringonlaskuun.

Lantan plussat ja miinukset
+ leppoisa ilmapiiri
+ paljon rantoja
+ rannalla paljon kivoja ravintoloita
+ näin marraskuussa ainakin vielä rauhallista ja jopa tyhjää

- pilvisellä säällä tai ainakin sateella vähän tekemistä
- 3 yötä olisi riittänyt itse saaren näkemiseen
- aallot ovat aika isoja uimiseen ainakin lapsille

Ja hotellimme Lanta resortin plussat ja miinukset
+ sijainti, sekä saladaniin että rannalle ja ravintoloihin pääsee nopeasti
+ aamupala, sai valita neljästä annoksesta, lauantaina buffet-aamiainen
+ hotellilta voi vuokrata skootterin tai lainata pyörät

- wifin toiminta vähintään epävarmaa, yhteys katkesi heti kun selaimen suljit ja usein muutenkin
- turistikaudella varmaan iso ja ahdistava paikka täynnä ihmisiä

mangosmoothie oli hyvää :)


sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Matkakertomukset sikseen ja kisahommiin!

Kisasin eilen Elsan kaa pari rataa Kuopiossa. Kolmelle olin ilmoittautunut, mutta viimeinen jätettiin väliin kun piti kiirehtiä jo seuraavaan kohteeseen.
Eihän meillä oo tavoitteita kuin hypärillä, ja se meni sitten heti ekaan rimaan, jonka päälle E laskeutui aika rumasti. Sitten tuli suoran putken ohitus (liian tiukka putkijarru) ja näinollen ihan kökkö kymppi. Se fiilis menee jo siihen ekaan rimaan..

Toiselta radalta koira lipsahti selän takaa väärään putkenpäähän, muutoin paljon parempi rata ja olin tyytyväinen ohjausvalintoihini, jotka osaltaan erosivat kyllä muista. Täytyy pistää koulutettavat treenimään tuota rataa keskiviikkona :)

Illaksi kiirehdin sitten mamman kaa Raskasta Joulua-konserttiin. Senparemmin joululaulut kuin heavykään eivät ole niitä ihan ykkösjuttuja,mutta kyllä se vaan oli hieno konsertti! Ihan käsittämättömiä laulajia ja hyvä show. Niillä näkyy olevan musiikkivideokin. Kun mamma varaa liput, ne on aina "parhailta paikoilta" kuten hän asian ilmaisee. Siinäpä sitten istuttiin keskellä riviä kaksi..Hyvin kuului, kiitos :D

Ja tänään sitten kello soi 5.45 ja kisavuorossa oli Tuittu. Ajatuksena oli saada puudelille hyvä kisafiilis ja kokemusta. Lisäksi toivoin keppien, puomin ja keinun onnistuvan. Vierailla puomeillahan Tuittu ekan kerran menee epävarmasti, nii myös tänään. Keinua ei ollut yhdelläkään radalla ja kepit onnistuivat jokaisella! Viimeisellä piti varmistella ja mennä sitä puolta, jolta ne oli jo kaksi kertaa onnistuneet.. Ei näin, ei näin ;) Tuittu on vieläkin varsin kaukana siitä, mitä ajattelin, että se on kun alamme kisaamaan (lähinnä keppien ja puomin osalta), mutta arvatkaas kuinka meidän kävi?

Eka rata hitaahkolla puomilla, mutta ihan kohtuullisella muun radan vauhdilla -> 0 ja voitto!



B-radalle lähtikin ihan erimoinen puudeli. Se oli lähes vikkelämpi kuin treeneissä, osasi kepit, osasi puomin ja teki puhtaan radan, jolla voitti :D


Kolmas rata mietitytti keppien osalta. Jostain syystä se pujottelee huonommin miun oikealla, vaikka takuulla on yhtä paljon treenattu. Tosi vähän toistoja sillä on ylipäätään kepeiltä ilman etupalkkaa, joten mietin menenkö ollenkaan kun on niin hyvä fiilis kahdesta aiemmasta. No, menin tutustumaan, päätin mennä ja varmistella kepit, enkä ole kovinkaan ylpeä keppien jälkeisestä ohjauksesta, mutta mitäpä sillä on väliä kun tuloslistassa lukee sijalla 1. käävil Tuittu ja etenemä on 4,87m/s!



Jotta Tuitun tokat kisat (ekat meni ihan höpöhöpöks) ja kolme nollavoittoa. Ei tätä nyt ihan todeksi usko :D Eikä ne nollat ja voitot, vaan se, et Tuittu teki niin hyvin kuin se osaa, meni hyvää vauhtia ja oli hirmu iloinen! Tuollaista puudelia haluan jatkossakin ohjata <3

Tässäpä viimeisen radan video.

Hullu-Mape kävi treenaa hyppiksellä hylyn arvoisesti, joskin pääasia tälle reissulle oli mittaus, joka yllättäen laitattikin Mapskun kiertoon. No, seuraavat tai sitä seuraavat kisat näyttävät sitten lopullisen estekorkeuden.

Mapen (puoli)sisko Maisa kävi myös mittauksessa ja päätyi mediksi kertamittauksella. Maisa ei vielä kisannut, mutta etevää menoa kelpaa kyllä katsella! VIDEO

Pila oli myös kehissä, yksi kieltovitonen ja seuraavalla Pila oli todennut, että tuomari on suunnitellut reilusti liian vähän esteitä kyseiselle radalle ja kolmannella tuhma-Pila oli päättänyt karata lähdöstä..No, aina ei suju :D

perjantai 14. marraskuuta 2014

Matkakertomusta osa 1 Ao Nang

Pidin vähän päiväkirjaa toisen blogin puolelle ja lupasin laittaa sen julkiseksi kera kuvien tännekin. 
Ohjelmassa siis melki parin viikon omatoimimatka Thaimaahan, ensimmäinen laatuaan kyseiseen maahan. 

Matkavalmistelut:
-viime tingassa hankittu passi (kun sen pitääkin olla voimassa 6kk matkalta paluun jälkeen. 5,5kk ei riitä)
-elukoiden sijoittelu ympäri maakuntaa
-lääkevaraston täydennys (mm. ab-kuuri jos kuumeinen paskatauti/pissatulehdus/ihoinfektio yllätää, särkylääkkeet, maitohappobakteerit,litalginit, rakkolaastarit sun muut :D)
- viime tipassa pakattu rinkka. Mitä tarvitsee mukaan? No ei ainakaan niin monia sukkia kun pakkasin. Vähällä pärjää!

Lennettiin siis la aamuna Bangkokiin Helsingistä ja Helsinkiin Joensuusta. Lento oli pääasiassa yöllä (lähdettiin Helsingistä perjantaina klo 16.40, perillä 7.25, aikaero +5h) ja nukuin tosi huonosti. Kuuntelin musiikkia ja katselin yhden leffan. Päästiin matkaan yli puol tuntia myöhässä, ruumassa oli joku ylimääräinen laukku, joka piti turvallisuussyistä poistaa. Oiskohan ollu järkevämpi tiedottaa asia vähän toisin kuitenkin..
Bangkokissa oltiin siis klo 8 paikallista aikaa ja otettiin laukut, checkauduttiin uudelle lennolle ja turvatarkastuksen kautta odottelemaan lentoa Krabille. Onneksi tuo klo 11 lähtevä lento ilmaantui, koska alunperin lennot lähtivät klo 9.20 (oltaisiin ehditty ellei kone olisi ollut myöhässä ja klo 13.10, joka oli turhan pitkän odottelun jälkeen). Krabille lensi n. 1,5h ja sen pääasiassa nukuin. Otettiin lentokenttäbussi Ao Nangiin jossa mein majapaikka sijaitsi ja käskystä vaihdettiin tuktukiin, joka vei meidät perille.
Ao anghan on se turistiversio Krabista, erikseen on sitten Krabi town ja Krabin provinssi kattaa vielä isomman alan. Kun puhutaan Krabista, se tarkoittaa matkaesitteissä yleensä Ao Nangia.

Meillä oli lennot Finnairilta (suora HKI-BKK) ja erikseen lento BKK-Krabi Thai airwaysiltä. Joensuu-Helsinki + Helsinki - Bangkok tuli maksamaan n. 1000e/hlö ja BKK-Krabi n.40e/suunta. Halvemmalla olisi voinut päästä, mutta 10h lento on itsessään jo niin pitkä ja rankka, ettei siihen enää mitään välilaskuja matkanvarrelle kaipaa. Finnairin kone oli jättisuuri ja jokaiselle oli oma näyttö, josta sai valita musiikkia ja leffoja. Matkalla tarjoiltiin ruoka + aamiainen.

Krabilta oltiin varattu majoitus kolmeksi yöksi etukäteen agodan kautta. Kriteerinä sopiva hinta, Wi-Fi, aamiainen ja sijainti. Ei tarvita luksusta, mutta toisaalta en halua tinkiä siitäkään, että käytössä on oma wc ja suihku ja paikka on suhteellisen siisti.

Kopioituna suoraan toisesta blogista:

Meillä on oma bungalow- pieni maja, jossa on vessa ja suihku. Täysin riittävä meille. Hintaa reilu 30e/yö.
Otettiin päikkärit la ja lähdettiin palloilemaan kaupungille ja syömään.

Bungalow sisältä

Vessa ja suihku :P

ja ulkoa

Sunnuntai oli jo aurinkoisempi päivä ja päätettiin suunnata pois Ao Nangista (wonder why..) ja otettiin pitkähäntäveneellä kyyti Railey Beachille (Phra Nangin niemi), jossa on neljä erilaista rantaa. Hengailtiin ensin Downtown Raileyn rannalla, minne vene meidät jätti ja otettiin hetki aurinkoa.



Sit lähdettiin kävelemään itäiselle Raileylle. Siellä ranta oli aika kivikkoinen ja mangrovepuustoa oli paikoitellen tiheässä. Niemen läpi meni "walking street".

magrove + laskuvesi -> ei mikään postikorttimaisema


walking street





Kävelttiin "walking streetiä" takaisin apinoiden vauhdittaessa matkaa vieressä ja lähdettiin etsimään reittiä Ton Sai-beachille.Ei jaksettu kiertää tietä pitkin vaan mentiin oikopolkua rantakallioiden lomasta.
Ton Sailla ei ollu ruuhkaa, tosin ei Downtownin rantakaan ahdas ollut. Köllöteltiin hetki rannalla ja käytiin katselemassa paikkoja. Juteltiin kiipeilyfirman pitäjän kanssa ja päätettiin tulla seuraavana päivänä klo 9 takaisin.
Käytiin Ao Nangissa syömässä ennen ku tultiin majapaikkaan takas.

Ton Sai beach
Maanantaina herättiin jo klo 7 ja silti meinas aikataulu pettää..Aamulla oli hieman sateista, mut lähdettiin kuitenkin liikkeelle. Tuktuk-kuski tööttäsi sopivaan aikaan ja sai meidät kyytiinsä. Siitä sitten satamaan/rannalle ja veneellä Raileylle. Mentiin suoraan Ton Saille ja oltiin perillä 8.50. Kuitenkin kiipeilyfirman tyyppi oli sitä mieltä et on huono sää, tulkaa iltapäivällä uudelleen (eka kurssi alkoi klo 9, toinen klo 14) No, lähdettiin rannalle, niin huono se sää oli..:P okei, kalliot on liukkaita sateella ja vielä sen jälkeenkin.

Pari tuntia hengailtiin rannalla ja sit alkoi olla sen näköiset pilvet et lähdettiin kävelee. Lähdettiin walking streettiä, mut eri suuntaan eräästä risteyksestä ja päädyttiin jonkun muun kiipeilyfirman paikkaan. Kysyttiin sitten mahdollisuutta kiipeilyyn ja se järjestyikin samantien! Hinta oli n. 20bahtia enemmän, mutta siltikin vain n.25e/hlö varustevuokrineen. Lähdettiin sitten matkaan ja löydettiin itsemme Phra Nangin rannalta, joka taisi oll Raileyn se "näe ja tule nähdyksi"-ranta (emme käyneet edellisenä päivänä). Onneksi kiipeilypaikka oli siellä syrjemmässä! Kumpikin kiipesi 4 reittiä. Suoritin ekan ja tokan sekä neljännen lyhennettyyn kohtaan. Kolmannessa loppui usko, ts. En vaan löytänyt enää otepaikkoja. Maali ei kauaksi jäänyt.. Jussi- apina kiipesi helposti kaikki 4. Ei kuulemma ollu helppoa, mut siltä se näytti! Mie olen kiivennyt viimeksi lukion liikuntatunneilla yli 10v sitten (sisätiloissa tietenkin). Jussi on käynyt boulderoimassa muutamia kertoja viime vuosina.  
Oli kiva kokemus! Ehkäpä täytyy suunnata ainakin boulderoimaan Joensuussa.


Jussi kiipee
 Krabihan on Thaimaan the kiipeilypaikka. Mikä jottei, noilla kallioilla lienee ihan hyvät reitit ja näkymät!

etsi kuvasta kiipelijä




Siitä mentiin sit uimaan ja istuttiin hetki ennen ku haettiin ruokalaivasta paikallista ruokaa. Hyvää ja tulista!
Lähdettiin takas Downtown Raileylle ja oltiin viel hetki siinä. Sit alkoi tuuli yltyä ja päätettiin lähteä pois. Matkalla tuuli ja aallot yltyi jo sellaseksi että vähän hirvitti miten purtilo siitä selviytyy! Ei pystytty palaamaan siihen rantaan mihin piti vaan mentiin aallokon vuoksi syrjemmälle. Vaatteet oli läpimärät roiskuneesta merivedestä kun tallusteltiin majapaikkaan. Mulla ei oo mitään erityisiä kammoja tai pelkoja, mut vesi, etenkin meri on vähän sellainen hui. En oo hyvä uimari, pysyn pinnalla joo ja jaksan uida matkaa (joka ei ole järkevää jos tekniikkana on sammakko:D) mut en oo ikinä tuntenu itteeni oikein kotoisaksi vedessä. En osannu penskanakaan mitään hienoja sukelluksia enkä temppuja, en vaan luota veteen elementtinä. Tästä venematkasta päädyimme siihen lopputulokseen että menemme koh lantalle autolla :D lähtö aamulla klo 10.

Ao Nangin plussat ja miinukset
+ rannat (lähinnä Railey)
- turismipaikka viimeisen päälle "ostapaitateetäpukutulesyömäänentäpämassaaaaaage?"

Krabi Blue Village
+ ihan kiva bungalow
+nopea ja hyvin toiminut Wi-Fi
- hieman kuitenkin kaukana
- aamiainen

Mitä mietteitä:
- jos menisin uudelleen/suosittelisin tätä jollekin niin jättäisin Ao Nangin pois ja menisin suoraan Raileylle ja majoittuisin siellä (vaikka hinnan sanotaan olevan kalliimpi)
- Ainakin marraskuun alussa turisteja oli vielä varsin vähän (vertailukohtaa ei ole, mutta esim. Raileyn rannat olivat lähes tyhjät)
- muista tinkiä esim. kyydeistä ja vaatteista. Meinaa poistua paikalta seuraavaan paikkaan, tässä vaiheessa hinta luultavasti löytyy :P

tämän nappasin matkaan (ei kannata katsoa isommassa koossa ak:n crossfittailun kovettamia käsiä ;)


Palaamisiin!

tiistai 28. lokakuuta 2014

Lähtö lähenee!

Vielä ei liiemmin matkakuume polttele, toivottavasti ei muukaan kuume, sain nimittäin riesakseni ihan kunnon flunssan =(

Ollaan treenailtu harvakseltaan, viime viikolla treenattiin extempore Kuopiossa ja käytiin testaamassa Hukka-Hallin uusi matto. Ihan oli ok, joskin omien jalkojen alla kovin pehmyt. Radalla se ei kyllä näkynyt (tai jos näkyi, syy lienee ihan toisaalla). Mukana menossa olivat Tuittu, Pila ja Mape, nähtiin myös Maisaa.

Pila kävi treenailemassa myös JOA:n hallilla muutama hetki sitten, tässäpä vähän videota siitä. Ja kuten ennenkin Pilan ja Kirsin videoissa, sitä volyymiä kandee säätää vähän pienemmälle :P
https://www.youtube.com/watch?v=BdJy7rkKrVs

Ja onpa videolla pieni pätkä Mapenkin treeneistä. Jaa onkos omista? No ei :)
https://www.youtube.com/watch?v=j6JKy936Dd4

Oikeasti Tuitun kanssa ois pitäny treenata keppejä ja kontakteja radalla. Vaan ollaan tehty kaikkea muuta. Sitten meidän juoksu-A kusee nyt ihan totaalisesti, onhan tässä kaksi yövuoropäivää toki aikaa treenata ennen reissua ja reissun jälkeen olevia kisoja. Öö.. No, käydään katsomassa, samahan tuo.

Pilvi tuli taaseen meille hoitoon. Se on kyllä kiltti :) Pilviä ei paljon sateinen ja harmaa keli haitannut.






tiistai 14. lokakuuta 2014

Kuulumisia

Norjan reissu oli ja meni ja ellei Rooney olis ollu mukana, ois Suskin kans palattu tyhjin käsin takas.
Piti muuttaa aikatauluja, Rooneyn kehästä ei ois ehtiny tokoihin, joten tokot alkoivat 20min myöhemmin. Sit tokoista ei ois ehtiny Elsan kehään, joten sekin piti vaihtaa. No, kehäsihteeri ehdotti et Elsa ois eka. En tiedä, tuomari ei näyttäny innostuneelta ja eikä se kyl löytäny Elsasta oikein mitään hyvää. Sitten kun oli Rooneyn vuoro olla kehässä, se tainnut juuri muita siinä edes katsella. ROP ja saman tuomarin tuomaroimana myös RYP1. Aika huimaa! Sai eka soittaa Päiville et "miltäs tuntuu omistaa inttivalio" ja seuraava puhelu "no entäs ryhmävoittaja?!" BIS-kehässä ei sentäs pärjätty, se rekku lakkas esiintymästä ja ois halunnu istua. Kiitti Rooney! Siellä oli kyl olo et mitä ihmettä MINÄ teen täällä. Missä kampaus, missä jakkupuku? Muutoin Rooney kyllä tepasteli hihna sinkeällä miun edellä siellä kehässä ja oli takuulla omasta mielestään tuleva BIS. Huvittava otus.

CIB, FI & NO & EE &LV MVA Willow Creek Rooney 


Rooneyltä paloi käpy.



Norja oli hieno, sinne pitää päästä pidemmäski aikaa uudelleen! Maisemat oli ihan superhienoja ja hei, siellä oli 22 astetta lämmintä! Tosin heti kun päästiin rannikolta pois, oli paljon viileämpää.
Oltiin menomatkalla yötä Tuohimaan Miian (Kennel Kutinan) luona ja paluumatkalla oli sama tarkoitus. No, ei me sit jaksettukaan mennä ja ajettiin 1150km kotiin. Mie ajoin niistä n. 900km ja no, kotona kyllä uni maittoi :) Sai aika tarkkaan ajella etenkin Kajaani-Joensuu-välin, nähtiin jo menomatkalla kaksi hirveä..

FI & SE TVA, MDR1 Kutinan Nestori "Reino-Matti"


simpukkaranta

Miksi sitten näyttelyyn noin kauas (joo joo, oon käyny jo Virossa ja Ruotsissakin)? No, odotin kyllä kieltämättä sitä viimeistä cacibia, jotta homma ois ehkä sitten jäänyt siihen, vaan ei se nyt tällä kertaa mennyt niin. Mielummin käyn ulkomailla näyttelyissä kuin Suomessa koska nuohan on olleet ennen kaikkea hauskoja seuramatkoja! Seuraava on jo suunnitteilla:D Vaikka kyseisessä maassa esim. Rooneyn oli kerrottu olevan urosten toinen ennen kun olivat käyneet oikeastaan edes kehässä. Jep! Hulluilla kalliit huvit. Elsa lähtee sinnekin mukaan, Kiki ei ehkä ole ihan ulkomaiden valioainesta ja Tuitun näyttelyt on näytelty.

Sitten ihania kännykkäkuvia ;)

viihtyisä mökkimme ;) No, oikeasti se oli siisti ja halpa :)

Rooney valmistautuu ryhmäkehään..

Suski, Elsa ja Reino-Matti päikkäreillä


Elsahan pääsisi jo vetskuihinkin, koska ihanalle mustalle tuli eilen täyteen 8v. Vauhti on rauhoittunut hieman, vaikka toisaalta ei siinä mittakaavassa kuin monella muulla. Elsa on ollut vähän tuollainen pikkuvanha aina, täti jo syntyessään :P Siitä on ollut vaikea aina kuvitella kun sen lenkillä näkee, että millainen ja miten paljon itsestään antava se sitten treeneissä on, kun lenkillä vauhti on motolla "ei matka tapa vaan se vauhti.." Sehän ei esim.leiki kenenkään kanssa eikä mielellään suo sitä iloa kellekään muullekaan. Tällä hetkellä mummelilla on juoksu, kerrankin sopivaan aikaan! Nimittäin 3 viikkoa ennen lomallelähtöä, suunnitelmiin ei siis tarvita muutoksia kuka mihinkin menee hoitoon. Katri saa nauttia torvisen siskosten seurasta pari viikkoa ja mamma saa mustat tytöt :P

8 vuotta <3

tää kuva taitas tarvita toisenlaisen rajauksen :) Tuomari sanoi Elsan etujalkojen olevan liian leveällä..


Elsan kuopukset saavuttivat nekin taas yhden rajapyykin kun ikää tuli täyteen puoli vuotta. Ne ovat olleet reippaita, varsin avoimia ja helppoja koiria. Enemmän kallellaan sinne rauhallisempaan suuntaan kuten vanhempansakin. Taistelutahtoa löytyy ja onneksi myös ahneutta! Neljä pentusta on jo aloitellut aksan alkeita ja Ässä taas ollut tokokurssilla.
Hampaita jouduttiin jännäämään hieman, Jetillähän luovutusikäisenä painoi alakulmurit ikeniin ja Ässältä koko alakulmurit olivat vielä puhkeamatta! No, puhkesivat nekin sitten joskus kymmenen viikon iässä ja sillä tuloksella että kulmurit painoivat ihan kunnolla ja kehittyipä vielä yläpurentakin. No, hampaiden vaihdon jälkeen mulla on kuitenkin 5 kasvattia, joilla on priimat saksipurennat ja kukaan ei ole raportoinut puuttuvista hampaistakaan! Huh!
Muilla Elsan ja Celon pennuilla (näillä eikä aiemmilla) ei ole ollut purennan kanssa mitään ongelmaa, eikä muilta puutu hampaita kuin Nutulta kaksi. No, onneksi tämä homma kääntyi näin päin. Monet kyllä mulle sanoivat, että maltti on valttia, leuat voivat kasvaa kovinkin eri tahtia. Näköjään :) Ei vaan koskaan ole aiemmin ollut mitään ongelmia, luovutusikäisillä pennuilla on ollu kaikki tarvittavat leegot ja leuat oikean kokoisina oikeilla paikoillaan.

Mummelilta sellaiset terkut, jotta muistakaa käyttäytyä, nih!

Melkein pari viikkoa ehti vierähtää Jetin vierailusta mamman luona. Jeti on pikkuinen ja nätti poika, en kyllä voi muuta kuin ihmetellä kokoeroa tässä pentueessa, Jeti 8kg 41cm ja Velho 14kg ja 51cm ;)




Reissussa ollessani ehti myös Roikki Elsinpoika hankkimaan "tittelin" BH nimensä eteen. Hienoa Piia ja Roikki Roikkinen!

Viikonloppuna oli Lena Dankerin luennolla. Lenahan on hyvinkin mielipiteitä jakava ulkomuototuomari. Tykkäsin kuitenkin luennosta ja vaikka etukäteen mietin sen antia, oli se aivan turhaa! Osa asioista oli tuttuja, osa uudempia ja olemassaolevat tiedot täydentyivät hyvin.
Kävimme läpi varsin seikkakohtaisesti koiran rakennetta, syy-seuraussuhteita esim. liikkeisiin ja kieltämättä anti oli hieman erilainen aiempiin fyssareiden pitämiin luentoihin.

Tässä vähän koostetta:

Kävimme ensin läpi tätä kuuluisaa tyyppioppia. Tyyppi on eniten väärin käytetty sana koiramaailmassa ja kieltämättä siihen voin yhtyä :P Tyyppi =käyttötarkoitukseen sopiva rakenteellistoiminnallinen kokonaisuus. Ei ole olemassa "minun tyyppiä" ja "sinun tyyppiä", mutta on olemassa oikea tyyppi ja väärä tyyppi ja sen oikean tyypin määrittää koiran käyttötarkoitus ts. historia (montakaan paimenkoirarotua ei enää jalosteta paimennuskäyttöön, mutta niiden historiassa ne ovat olleet käyttötarkoitukseltaan paimenkoiria- > ravaaajatyyppi).

On olemassa kolmea tyyppiä: Ravaajatyyppi (esim. paimenkoirat), voimatyyppi (esim. buldoggi) ja laukkatyyppi (kuten vinttikoira). Sitten on olemassa sekatyyppejä näiden väliltä (esim. monet molossit ovat ravaaja- ja voimatyypin välistä). Erikseen ovat sitten rotuominaisuudet, jotka sitten erottavat rodut toisistaan.

Ravaajatyyppi on suorakaiteen muotoinen, pidempi kuin korkea,voimakkaasti kulmautunut ja sen rinnan pituus antaa keuhkojen tilavuuden. Tämän tyypin sana on KESTÄVYYS; pitää pystyä (tai on pitänyt pystyä) paimentamaan vaikka se viisi vuorokautta.
Laukkatyyppi: avoimet kulmaukset, rinnan syvyys antaa keuhkojen tilavuuden. Ellipsin muotoinen (myös pää). Sana: NOPEUS.
Voimatyyppi: Rinnan leveys antaa keuhkojen tilavuuden, kaarevat ääriviivat, laskeva lantio, lyhyt runko. Sana: VOIMA.
Tyyppiä on vaikea muuttaa, siihen menee keskimäärin 15v, mutta rotuominaisuudet voidaan jalostaa 1-2 sukupolvessa.
Esim. paimenkoiran ei tule olla avoin kulmauksiltaan ja vinttikoiramainen, vaikka se olisikin nopeampi agilityssä. Se ei palvele koiran aikaisempaa käyttötarkoitusta, joka on paimenkoira ja rakenne on tehty kestämään paimennuskäytössä ts. työkoirana. Vinttikoiran tehtävä on juosta kovasti lyhyt matka, ei sitä ole tehty juoksemaan (täysiä) pitkiä aikoja vrt. paimenkoira joka joutuu työskentelemään pitkiä aikoja, joskaan ei tietenkään täysillä koko aikaa.

Puhuttiin hampaista, joita koirilla pitäisi olla 42kpl. Jos hampaita puutuu useassa sukupolvessa, muuttuu samalla leuan koko -> tyyppi muuttuu (esim. paimenkoiran kallonmuodolla ja silmien sijoittumisella on historiallinen, käyttötarkoitukseen liittyvä tausta).
Hampaiden puutokset ovat siis merkittäviä tyypin muuttumisen/säilymisen kannalta, mutta toisaalta kaikki viat, joita jalostuksella voidaan aikaansaada, voidaan myös poistaa jalostuksen kautta.

Puhuttiin paljon etukulmauksista ja niiden vaikutuksista liikkeisiin. Koiralla lapaluu - olkaluu - kyynävarsi ovat kaikki yhtä pitkiä (tai siis niiden pitäisi olla, tyypillisesti juuri olkaluu on liian lyhyt ->etupää kuormittuu) samoin kuin lantio - reisi - sääri ovat yhtä pitkät. Kannattaa muuten mitata :)

Ennen vaatimus ravaajatyypin koiralla 90 asteen etukulmaukset, nykyään 100 astetta ok.
-Hyvät etukulmaukset - > sopii enemmän lihasmassaa.
-Hyvän etuosan voi pilata, jos lihasmassaa ei ole, mutta huonoja ei voi juurikaan parantaa.
-Avoimet kulmaukset -> lyhyempi askel (ei vinttikoira liiku kuten ravaajatyypin paimenkoira, eikä sen pidäkään)
- Pysty lapa -> lyhyt kaula (ts. lyhyen näköinen kaula, 7 nikamaa niillä on kuten muillakin)
-Terverakenteinen koira ei peitsaa vaan pystyy ravaamaan vauhdissa kuin vauhdissa (esim. voi olla lyhytrunkoinen mutta hyvät kulmaukset ->peitsaa)
- Tasapainoiset kulmaukset edessä ja takana (kulman pitäisi olla sama kun piirretään vaakaviiva koiran selkärangan alle ja mitataan kulma lantio - vaakaviiva ja lapaluu - vaakaviiva), usein voimakkaammat takana kuin edessä -> vaikutukset liikkeisiin ja rakenteen kestävyyteen.

Laitan isomman koosteen toiseen blogiin kuvien kera. Tai siis yritän laittaa jonakin päivänä.
Jos tuo luento järjestetään jossain teidän lähellä, kannattaa mennä! Eikä pelätä turhaan sitä, että täti on ulkomuototuomari :P aika viihdyttävä luento informatiivisuuden lisäksi, varsin suorapuheinen tapaus!

Loppuun vielä tietoisku: tuomarin alkuperämaan rotuvalikoima määrittää sen, milloin tuomarista voi tulla ns. allrounder. Jossakin maassa virallisia rotuja on esim. 38, jolloin niiden oikeuksien jälkeen tuomari on allrounder ja voi arvostella kaikkia rotuja (niitä muitakin, joita ei omassa maassa ole). Suomalaiselta tuomarilta vaaditaan 412 rodun tuntemus vastaavaan.
Olipa ryhmäkehiä katsoessa joku tallainen tuomari kysynyt Lenalta useiden koirien kohdalla "what breed?" ja kas, osa niistä olikin sen ROP-koiria. Hupfifta. Tästä ilosta me maksamme :P