pyrrit osteopaatilla

Eräät hullut lähtivät käväsemään päiväseltään Helsingissä.. :)

Autoon pakattiin 5 koiraa (mikä ei focukseen sovi, sitä ei tarvita); pari pyrriä, pieni puudeli ja Suskilta Reino-Matti ja Jytinä. Startattiin Joensuusta klo 10.30. Ja että varmasti pidätte hulluina, lisähuomautuksena todettakoon allekirjoittaneen päässeen yövuorosta klo 7..

Olen koko syksyn miettinyt, että Elsa pitäisi saada osteopaatille. Olen tutkaillut eri vaihtoehtoja, kysellyt ihmisiltä suosituksia ja jälleen kerran pohtinut. Sitten eräänä päivänä otin puhelimen käteen ja soitin. Aika järjestyi seuraavaksi viikoksi ja eikun kyselemään kaveria mukaan. Onneksi muitakin hulluja löytyy :D Oikeasti täällä ei ole eläinosteopaatteja muutamankaan sadan kilometrin säteellä, mutta onneksi meillä on hyvät fyssarit omasta takaa :)

Helsingissä olimme sopivasti ennen neljää ja ensimmäisenä Jerryn vastaanotolle pääsi Elsi Pyrrinen.

Ensin katsottiin liikkeet, kerroin mitä olen itse ajatellut koirassa olevan kierossa ja aika oikeassa kyllä olin! Elsalla oli lannealue käytännössä ihan lukossa, lantio vähän vinossa, ranka taipui toiseen suuntaan paremmin ja näin. Lisäksi toinen kinner (vasen) ei oiennut yhtä paljon ja lapa oli lukossa vasemmalta. Aika vasenpainotteista oli Elsan oireilu. Muutoin Elsaa kyllä kehuttiin ikäisekseen hyväkuntoiseksi :) Faktahan se on, ettei reilu 6v koira ole enää mikään ihan nuori, vaikkei varsinaisesti vanhakaan. Ajatustasolla koira parhaassa iässä, mutta Elsa on ollut kyllä miulle sitä aina.

Elsa on hyvä koira kertomaan karua kieltä sitä hoitavan ihmisen eläintenkäsittelytaidosta. Elsa on näennäisesti ihan avoin ihmisille, mutta sillä on kuitenkin sillä on takaraivossa aina pieni ajatus siitä, onko kaveri varmasti hyvällä asialla? Elsa ei ole paha ihmisille, mutta voihan ihminen olla paha Elsalle! Elsa rentoutui tosi hyvin ja vastasi myös hoitoihin hyvin. Vasenta lonkan seutua ei ihan saatu avatuksi toivotunlaisesti, mutta muutoin koiran pystyi vääntämään ihan mutkalle kuin mutkalle hoidon jälkeen. Mahtavuutta!

Reino-Matti oli vuorossa seuraavana ja sillä aikaa käytin Tuittua ja Kikiä lenkillä. Reinon ongelmana oli myös ollut vinous esim. maahanmenoissa ja tänään aamulla (ennen kun allekirjoittanut oli edes herännyt) tuli jo innokas viesti "Reino teki suorat kaukot!!"

Viimeisenä sitten neiti Torvelo. Kiki oli porukasta parhaimmassa kunnossa, mutta yllättäen vaikein käsiteltävä! Kiki hoidettiin suoraan pöydällä ja luulen sen olleen se ongelma. Torvi-parka oli kirjaimellisest kauhusta kankea ja kyljenvaihdon jälkeen meni useampi minuutti ennen kun se taas rentoutui ja lakkasi olemasta kippuralla. Kiki on oikeasti hupaisa eläin, se on toisaalta aivan käsittämättömän raivostuttava ja kun kierrokset nousee niin myös aivan hurjan "viettikova" koira. Kuulostaa ehkä tyhmältä sanoa pyrristä näin, mutta kun Kikin fiilis on katossa (esim. leikkiessä, Elsaa kytätessä ym.) niin sille on aivan sama millä rautakangella sitä kolautat (näin ei ole tehty, vertauskuvallinen ilmaus vain), sitä ei saa lopettamaan alkanutta toimintaa, paine vaan ei mene läpi. Pääasiassa Kiki on kuitenkin ihan kiltti koira. Sitten toisaalta se on tuollaisissa hoitotilanteissa sellainen reppana, et voiko säälittävämpää otusta ollakaan :)

Kikillä oli oikeassa lavassa ongelmaa, ja oikeassa kyljessä/kylkiluissa. Muutama lukko rangan alueella, mutta ei esim. aristuksia raajoissa,hyvä :) Lonkkien taivuttelut eivät aristaneet ja kaveri oli aikas vetreä. Kyljen ongelmat lienevät peruja kohtalaisen raisuista leikeistä parhaan ystävän Helmin kanssa. Vaikka Kikin lonkat on mitä on, ei tulisi mieleenkään pitää sitä pumpulissa (eikä sitä pystyisikään). Agilityn lopettaminen oli selviö, se ei ole koiran omaehtoista liikkumista, mutta muuten Kiki on mukana pitkillä lenkeillä, vetolenkeillä (tähän on lupa), koirakavereiden kanssa leikkimislenkeillä ja näin. Ne ovat asioita,joista koira omaehtoisesti nauttii ja mistä ns. koiran elämä koostuu. Vaikka toisaalta ei koira ymmärrä, että nyt kun juoksen tunnin täysillä, olen kipeä seuraavana päivänä, tämä pitäisi pitää mielessä ennen kun kehuu, ettei koira oireile huonoja lonkkia/kyynäreitä/polvia tms. kun se lenkkeileekin x kilometriä ja harrastaa agia, leikkii ja riehuu jne. Mutta niin kauan kun Kiki pystyy tekemään asioita, joista se nauttii, se saa niitä tehdä juuri sillä vauhdilla kun haluaa, eli täysillä (ok, aluksi lenkillä ollaan hihnassa ja kävellään lihakset lämpimiksi, lopuksi taas vähän rauhoitutaan) ja sitten kun se ei niihin enää kykene, tai niistä kunnolla palaudu se ei ole Kikin elämää enää. Tässä näkyy ne koirien erot, ei Elsan mielestä tuollainen vauhti ole ikinä ollut elämän tavoitelluin asia, mutta toisaalta ei Kikin mielestä ole mitään tavoiteltavaa pyöreässä P:llä alkavassa esineessä... :))

Tuolta hurautettiin sitten Jumboon vähän ostoksille ja syömään. Kotona oltiin 1.30 ;) Mutta olen silti tyytyväinen reissun ja siihen mitä se tarjosi loistokkaan seuran lisäksi! Olin tätä niin kauan pohtinut ja onneksi rahalle ja vaivalle tuli vastinetta! Aika näyttää miten hoito vaikuttaa esim. agilityyn, vai vaikuttaako mitenkään, mutta liike on ainakin jo nyt kovasti vetreämpää, etenkin tuolla mustalla. Kiitokset siis Jerrylle ja keväällä toivottavasti sitten Joensuuhun! Team TOrvelo lämpimästi suosittelee osteopaatti Jerry Ketolaa.

Seuraava tavoite osteopatiaan liittyen on sitten omistajan saaminen hoitoon myös. Jussi totesikin jo ennen lähtöä, et suurin tarve osteopaatille lienee kuitenkin omistajalla, mutta asiat tärkeysjärjestykseen ;) Jussin sanoisa voi olla toki perääkin...Miulla on lantio vinossa ja "avoinna" vasemmalle (huomaa ratsastaessa), oikea jalka pidempi kuin vasen (tälle tuskin voi mitään ja ensiksi mainittu syy johtunee tästä), oikea olkapää vasenta edempänä (lienee koko rintarankakin kierossa vasemmalle), ylävartalon kiertoliike oikealle stoppaa paljon aiemmin kuin kiertoliike vasemmalle, en voi nukkua mahallaan vasen poski tyynyä vasten koska pää ei käänny ja nenä jää tyynyyn ja näin, ihan vain muutamia juttuja mainitakseni ;) Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että ennen koirien seuraavaa kertaa allekirjoittanut on käynyt suoristautumassa osteopaatilla!