Olin mittaillut Elsan lämpöjä ahkerasti koko alkuviikon, oikeastaan aloitin sen jo viikonloppuna. Lopetin keskiviikkoaamuna yövuorot, joten oli ihan kiva tietää missä mennään. 60vrk oli toki vasta eilen, mutta keinosiemennys progelle 18 ottaa kyllä kantoajasta pois päivän - kaksi ja edelliset synnytykset Elsalla oli vrk 60 ja 62.
Käytiin keskiviikkona röntgenissä ja nähtiin varmuudella 4 pentua. Tosin epäilyksen varaa vähän jäi. Lähinnä tuo röntgen tehtiin siksi, että tiedettäisiin missä asennossa pennut ovat tulossa. Ei muuten lohduttanut, että kaksi ensimmäistä oli tulossa perätilassa=/
Lämpökäyrä näytti tältä:
Lämmöt laskivat siis pe päivällä ja lähtivät nousuun illalla. Avautumisvaihetta kesti koko yön, Elsa petaili, läähätti ja oli levoton. Nukuin ehkä yhteensä 3h koko yön aikana ja aamulla heräsin eläinlääkäriltä tulevaan viestiin "miten menee?" Tuota sanon jo hyväksi palveluksi :)
No, vähän viestittelyn jälkeen 9.15 meni ensimmäinen - ja 9.30 toinen, isompi setti sikiövettä. Kymmenen maissa alkoivat ponnistukset. Pentua ei alkanut kuulua tuntiin, Elsa kyllä ponnisteli, joskaan ei ihan hirveän tiheään ja sain sille lisää ponnistuksia stimuloitua, mutta pentua ei kuulunut. Soitin eläinlääkärille ja sovimme treffit 12.30 klinikalle jos pentua ei kuulu.
Ja niinhän sitä taas päädyttiin sektioon. Viimeksi poltot lakkasivat ensimmäisenä olevan kuolleen pennun vuoksi (jälkikäteen koko synnytyksessä ei ollut näin selkeää avautumisvaihetta, joka nyt saattoi olla näin pitkä perätilassa olevan pennun vuoksi) ja nyt pentua ei poltoista huolimatta kuulunut. Harmi, koska kaikki edellytykset synnytyksen onnistumiseen normaalisti olivat ja synnytys eteni tuohon saakka hyvin.
No, röntgen paljasti kaksi asiaa. Ensimmäinen, että pentu aikoo maailmaan häntä edellä (virhetarjonta) ja jalat väärässä asennossa. Toinen asia yllätti enemmän; kyllä niitä kakruja on 5!
 |
| kännykkäkuva tietokoneen näytöltä, mutta virhetarjonta näkyy selvästi |
Jotenkin surkuhupaisaa oli pentuja kanniskellessa todeta "uros", "taas uros!", "tääkin on uros".. No, oli siellä neljän veljeksen seassa yksi narttukin! Elsalla on kolmet pennut, jokaisessa pentueessa on ollut vain yksi narttu, ekassa 3 urosta, toisessa myös 3 (oikeasti siis 4) ja nyt 4. Semmoista se on! Tietenkin narttukoteja olisi ollut vaikka muille jakaa, mutta elämä on. Onneksi kaikille se narttu ei ollutkaan ihan ehdottomuus :) Uroksien suhteen tilanne on vielä vähän avoin, mutta meille EI ole jäämässä pentua, todettakoon se tässä ja nyt :D
Saaliina siis iso musta uros, pieni musta uros, vaalea merle uros, tummempi merle uros (jolla valitettavasti on hännänpäässä pieni mutka) ja merle narttu. Isoa mustaa urosta lukuunottamatta kaikki olivat 270-290g syntyessään, joten todella pieniä lyhykarvapennuiksi.
Tyytyminen on nyt vain kännykkäkuviin.
Jos todennäköisyydet sai heittää romukoppaan sukupuolten suhteen, oli värijakaumakin ihan jännä. Todennäköisyydet olivat:
37,5% musta
37,5% merle
12,5% fawn (tai periaatteessa brindle)
12,5% fawnmerle (tai se brindlemerle)
Mukavaa, että kaikki sattuvat olemaan sallitun värisiä, mutta fawnmerlekin on
vain väri.
Harvinaisen hiljaisia pentuja, lienevät siis ihan tyytyväisiä! Se On- pennut olivat harvinaisen äänekkäitä, eikä niitä hiljaiseksi taida voida sanoa vieläkään ;)
Elsi voi hyvin ja hoitaa pennut tunnollisesti. Peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin jatkossakin!
Kiitos eläinlääkäri
Martina ja kiitos avusta Katri :)
