tottakai-päivät 2013

Tuttuun tapaan Tottakai-päiviä vietettiin Haminan Lintukodossa. Jojensuun pyrrilöisistä mukaan lähtivät Torvisen siskokset Kiva ja Martta. Ohjelmassa oli hakua, tokoa, rallytokoa ja yleistä hengailua hyvässä seurassa. Sienisaalis jäi tänä vuonna kovin vajaaksi =(

Paikalla oli ennätysosanotto; ihmisiä yli 30 + koirat. Oli kyllä niin helppoa matkata Kikin kanssa, se on yksinään kuin pieni enkeli. Elsa vapauttaa sen sisäisen ääliön ja hommasta tulee usein hieman vähemmän hehkeää. Kikin kanssa ei tartte juurikaan pelätä, tuleeko se toisten kanssa juttuun, se osaa hoitaa tilanteet kyllä. Elsan ongelmahan on vähän nimenomaan tuo tilanteiden hoitaminen Elsan tavalla, vaikkei se ketään suuna päänä syökään ja Tuitun kanssa saat vähän aina varoa ettei kukaan telo sitä, vaikka ns. isojen koirien kanssa on tottunut elelemäänkin.

Mutta eipä ole Kikiä niin luimuna nähty ikinä kuin Aune-mamman edessä! Edellisestä tapaamisesta on jo 2,5v aikaa, mutta oli kyllä hyvin muistissa :) Elsahan höykyttää sen nartupentuja, etenkin Pilaa. Aina kun tavataan, ei riitä että Pila on maassa, sen pitäisi olla maan alla. Sen jälkeen homma jatkuu kun mitään ei olisi ollutkaan. Nutulle riitti vaan selällään kellottaminen ja poikia E ei niin vaivaudu komentelemaan. Aunen ei tarvinnut kuin katsoa Kikiin niin saatiin oppitunti koirien rauhoittelevista eleistä! :)

Elsin pentusista mukana olivat:

Sumo (tottakai pesonen) P-pentueesta

Koda S-pentueesta (tottakai se on sven tuuva)

Nuttu S-pentueesta (Tottakai se on Suhina Lempi)

ja Sulo myös S-pentueesta (Tottakai se on Sulo Vilen)

Lapsenlapset olivat myös paikalla kera yhden siskonsa:

Martta (Tottakai Uniikki olen)

Taavi (Tottakai Uskomaton olen)

ja Aunen ja Goun pentu Maisa (Tottakai Voin olla Valoisa)

Aulis (Tottakai Pikku Pietari) kisasi samaan aikaan Unkarissa PAWC:ssa, voittaen kaksi rataa, hylkääntyen yhdellä ja sijoittuen kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Lisää reissusta Auliksen ja Ellan blogissa.

Pitkästä aikaa näin myös Demonin!

Treenasimme siis hakua Sulon omistaja Arin johdolla. Sulohan treenaa hakua päälajinaan ja haukkuilmaisu alkaa olla jo hyvissä kantimissa. Olin viimeisenä maalimiehenä niin vähän oli jo meininkiä "haukku-haukku-suukko"- tyylillä, mutta oikein, oikein pätevä hakukoira siitä on tullut :)

Kiki treenasi hakua kaksi kertaa. Sen verran sille sitä on aiemmin tehty, että tietää mitä on tekemässä. Perjantaina treenattiin pako - ääni - haamu. Ääni epäonnistui, ääni kiersi kallion ja kuului eri lailla. Saatiin kuitenkin ukko pelastetuksi. Lauantaina meillä oli sitten haamu - haamu -valmis maalimies. Ja sinne se valmiillekin lähti, melkolailla suoralla pistollakin, pysähtyi kerran haistamaan vanhan piilon ja syöksyi maalimiehelle. Hyvä Torvi !

Pidin yhden tokoryhmän itse ja pienesti treenasin Torvisen. Kenestä muusta voi saada tällaisia kuvia, kun kesken seuraamisen alkaa aivastuttaa, kysynpä vaan.. :)

Torvi aivastaa. Kuva Claudia Ottka

Suuri osa porukasta tutustui myös rally tokoon, Saija ja Koru (Tottakai Kotkan Ruusu):

Koru (8,5v) päätti että tällä kyltillä ohjelmassa on palkata itse itsensä, johan tässä töitä oli tehtykin!

Ja loppukevennyksenä Pörrö, vaikkei rastat ole miun makuun, on ne valokuvissa ihan hienoja ja kuvauksellisia! Tai sitten se johtuu vaan ihan tosta kuvattavasta :D

Oli kiva nähdä kerralla iso joukko pyrrejä omistajineen! Ensi vuonna uudelleen! Erityisesti ilahdutti nähdä Koda noin iloisena ja hyvävointisena. Kaikki ei ole viimeisen vuoden aikana sujunut kuin kuuluisassa Strömssööössä. Koda loukkasi jalkansa lenkillä viime syksynä. Ensin sitä hoidettiin polven alueen revähtymänä, sitten tutkittiin lisää kun ei toipunut ja levättiin taas. Kierre jatkui aina keväälle saakka, jolloin hommalle saatiin viimein nimi kun MRI-tutkimus Aistissa oli suoritettu.
 Anne kirjoittaa blogissaan näin: Sigitas oli sitä mieltä että luun epänormaali kohta (reisiluun distaalipäässä) on seurausta vanhasta traumasta, joka on aiheutunut iskusta luuhun, eli se lokakuinen epäonninen metsälenkki tämän kaiken tosiaan aiheutti. Ei siis ole kyse murtumasta, vaan verenvuodosta, tulehduksesta tai infarktista (esim. umpeutuneen/katkennen verisuonen aiheuttamasta verenkiertöhäiriöstä) reisiluun sisällä. Muutos voi olla siis arpikudosta, vanhaa nestettä tai tulehdusalue.

Jälleen oli seurauksena häkkilepoa 4 viikkoa, siitä pikkuhiljaa liikunnan lisäystä ja nyt näkyy jo ihan reilusti valoa tunnelinpäässä, oirelu ei ole tullut takaisin :) Samalla kuvattiin myös mm. polvi + selkä, molemmat täysin normaalit. Koville ottaa varmasti nuoren koiran pääkopassa (omistajien pääkopasta puhumattakaan) tommoinen sairastelu + kipuilu kun se vaan jatkuu ja jatkuu eikä edes tiedetä miksi. Siksi oli erityisen ihana nähdä Haminassa avoin, iloinen, hyväkuntoinen ja hyväntuulinen pikkumöhkö Koda <3

LOPUT KUVAT TÄÄLLÄ

Barcelona!

Kesälomareissu suuntautui tänä vuonna Katalonian pääkaupunkiin Barcelonaan.
Kirjoittelin iltaisin toiseen blogiin päiväkirjaa, liitän jutut tähän, mutta kuvien kera.

PÄIVÄ1
Eilen lähdettiin helsinkiin ja oltiin virpillä yötä (Virpi itse oli Portugalissa). Leikittiin turisteja ja käytiin Lauttasaaressa iltakävelyllä. Löydettiin siwa ja uimaranta. Siinäpä sitä jo olikin. Matkalta ostin reissuun kukkaron, koska mukana oleva tuntui liian isolta. Opettelen puudelistiksi ;)

Äiti soitteli vähän huonoja uutisia heti alkuun, Elsa ja Kiva olivat ottaneet ihan reippahasti yhteen! Tuloksena Elsalla vekki silmän alla ja kolmijalkainen Torvi, joka ei haluu olla Elsan lähelläkään. Ekaa kertaa näin! Kerran aiemmin on ollut pieni rähinä, sekin Liperissä hoidossa ollessa, mutta ei tällaista. Tarkkaan en tiedä edeltävää tilannetta mutta syystä tai toisesta Elsa on ollu Kikiä kohtaan aika kireä tämän viikkoa. Kikillä oli kulmurien jäljet toisen etujalan kyynärvarressa, ihan reippaasti oli verta tullu. Tänään haavat eivät ollee enää vaivanneet ja yhteiselo oli sujunut kohtuudella, Kikin väistäessä Elsaa.

No, palataan asiaan. Aamulla herätys oli iloisesti klo 3.10 ja siitä suunta kohti lentokenttää. Ei saatu Jussin kaa viereisiä paikkoja koneeseen, oltiin varmaan viimeisenä tekee check in.. Siispä kuuntelin joidenkin rasvalettien huonoja nörttijuttuja (ja Jussi vastavuoroisesti joidenkin teinityttöjen kikattelua) sen aikaa mitä en torkkunut ikkunaa vasten. Lento kesti 3h25min.

Barcelonassa suunnattiin kentällä turisti-infoon kun laukut oli saatu. Meistähän tuli mamman kans 7 vuoden takaisella Iirlannin reissulla oikein turisti-info-faneja! Mitä ei turisti-infossa tiedetä(tai selvitetä) sitä ei tarvitse! Eiku sieltä kysymään mikä on helpoin reitti hotellille ja kartta matkaan.

Oltiin etukäteen ajateltu ja luettu et metro on helpoin tapa liikkua täällä. No lentokenttäbussi olikin helpoin tapa päästä hotellille. Siispä sininen bussi, linja A1 ja pieni matka kävelyä ja perillä oltiin. Huone ei ollut vielä valmis, joten jätettiin laukut ja lähdettiin käppäilemään. Päädyttiin johonki umpiespanjalaiseen kuppilaan syömään patonkia ja jotain perunajuttua siellä oli sisällä:P no, nälkäänsä sitä söi kyllä. Hengailtiin siellä täällä ja istuttiin yksillä la ramblan varrella, aurinko paistoi varsin lämpimästi! 

Sieltä suunnattiin sit pikkuhiljaa takas hotellille, suihkuun ja pieni siesta kuten espanjassa kuluukin. Ei tarvinnu unta kauaa ootella! Kun herättiin, huomattiin et Jussilla on kainaloista alkaen varsin mukava urtikaria, ehkä suihkusaippuasta? Toivottavasti ei lakanoista kuitenkaan. Mitään ihmeellistä ei olla ees syöty. Varmaan vaikka mitä muita lääkkeitä on kyl mukana mut ei perus antihistamiinia, tietenkään.

La Rambla

Käppäiltiin takas la ramblasille (20mim matka) ja mentiin syömään. Pitsa oli väsyneen matkalaisen veto tähän paikkaan, nautittuna kera punaviinin. Kello on nyt hieman yli 8 illalla ja ollaan jo hotellilla. Matkustaminen on rankkaa!

PÄIVÄ 2
Aamulla ei ollut edes kovin kova nälkä ja siksi samaa myöhäisen(espanjalaisittain silti aikaisen) päivällisen taktiikkaa päätettiin noudattaa myös tänään. Se on nimittäin kiva lähtee ettii aamiaista kovin nälkäisenä, on parisuhde vähintään koetuksella :P

No, aamiainen löytyi suht nopeasti. Kinkkupatonki, croissant ja cafe con leche, eli kaffi maidolla. Siitä suunnattiin keskustan suuntaan ja hengailtiin niillä huudeilla melkein koko päivä. Etsiydyttiin picasson museoon, mutta koska jono oli suorastaan järkyttävän pitkä, päätettiin jättää moinen toiseen kertaan. Paikkaa on kyllä mainostettu yliarvostetuimmaksi nähtävyydeksi koko kaupungissa (varsinaiset mestariteoksethan sijaitsevat Pariisissa).Päätettiin näinollen suunnata kohti Aquariumia, eli meriheppoja, haita ja sensellaisia. Aurinkokin alkoi sopivasti paistaa ja villatakki ämmitti enää repussa. Aamulla ilma meinasi olla kovinkin pilvinen.

Jonottamiselta ei todellakaan vältytty akvaariollakaan, päinvastoin. Onneksi järkkypitkä jono eteni reippaasti ja puolen tunnin jonotuksen jälkeen päästiin katselemaan kaloja ja muita mereneläviä. Useinhan minuu käy ahistamaan tuollaisissa paikoissa enkä ole eläiintarhojen vieras todellakaan. Pääsääntöisesti tuolla kuitenkin polskuteltiin ihan isoissa ja siisteissä altaissa. Lajityypillisistä ympäristöistähän mie en ymmärrä mitään.

Jonkinlainen tietoisku oli aina altaiden kohdalla paitsi lajeista, myös siitä kyseisestä elinympäristöstä. Merihevoset olivat sieviä, suurin osa kaloista vähemmän sieviä ja hait pienempiä kuin luulin! Toki vankeudella ja lajilla on varmasti osansa asiassa, mutta vaikuttavia ne silti oli, ei käy kiistäminen. Isoin(?) laji tuolla oli muistaakseni sand tiger shark.

Kuvat ei kauhean hyviä lasin läpi ole..

Sieltä mentiin sit johonkin leipomo/konditoria-tyyppiseen paikkaan kahville. Joidenkin piirastyylisten leivosten kohdalla luki fromage, jonka oletin tarkoittavan juustoa, kuten ranskassa. Myyjä kysyi meiltä espanjaksi jotain, mutta mitään ei tietty ymmärretty toisistamme. Osoitin vaan piirakkaa ja näytin, jotta 2 kpl. Jälkeenpäin kyllä tajuttiin varsin hyvin, että myyjä kysyi kahden vaihtoehdon väliltä, mutta mistäs me oltais voitu tietää että toinen vaihtoehto(ja se mitä sitten saatiin) oli pinaattitäyte;) no, kippari-kallet jatkoi tästä sitten ansaituille päivädrinksuille..Fromage tarkoitti kyllä tuossa juustoa, vaikka varsinaisesti juusto on espanjaksi queso.

Hengailtiin kaupungilla vielä hetki ja tultiin sitten hotellille. Levättiin hetki ja ajateltiin et löytyyhän tästä läheltä jostain joku ravintola..jep, kyllä kyllä kymmenittäin kuppiloita, joista sai täytettyjä patonkeja ja jotain hikisiä tapaksia (jotka eivät ole Barcelonalainen ruoka, vaan käytännössä turisteja varten tänne tuotu). Päädyttiin melkein keskustaan asti ennen kun löydettiin ruokapaikka. 

Takaisin  hotellille kävellessä oli jokainen kuppila kaivanut kätköistään telkkarin kadulle(!) eikä kenenkään tarttenu yksin telkkua tuijottaa. Fc barcelonan peli, kuinkas muuten:)

Jussin mystinen urtikaria saatiin haltuun antihistamiinilla, jota marssittiin ostamaan heti aamutuimaan. Mie ostin samalla "muutaman" rakkolaastarin, on se kumma kun koko kesänä ei nuo kengät hankaa ennen tätä! 

Liperissä meno jatkuu aikalaila entisenlaisena, sujuu kohtuudella. Hankala on tekstareilla neuvoa tilanteessa kun ei ole itse näkemässä. Aiemminhan murinat kotona ovat liittyneet siihen kun joko kiki tulee kotiin tai kiki on ollut kotona ja elsa tulee kotiin. Sitten murisevat toisilleen hetken aikaa. Mitä enemmän puutun, sitä enemmän murisevat, joten olen antanut olla. Nyt ilmeisesti kiki haluaa elsaksi elsan paikalle enkä kyllä ehkä miekään tiedä mitä tehdä. No, katsellaan...

Nyt barcelona hiljenee, öitä!

PÄIVÄ 3

Ei uutta auringon alla, paitsi se, että aurinko pysytteli pilviverhon takana koko päivän ja pilvistä ripautteli sadekuuroja vähän väliä.

Tänään oli shoppailupäivä ja olin uhan yhtä huono shoppailija kuin Pariisissa keväällä. Huolestuttavaa! Sensijaan Jussi kyllä löysi ostettavaa:D ei sillä, ruokaan menee aina reissussa rahaa, jos ei muuhun meinaa saada tuhlatuksi. Hah.

Kierreltiin siis päivä kauppoja ja tehtiin joka ulkomaanmatkan pakollinen vierailu starbucksiin. Mie <3 frappucino crema chocolata! Päädyttiin myös eräälle aukiolle jonkun mieleosoituksen aikaan, tarkkaan en tiedä, mutta ambulansseihin liittyi. sensijaan tiedän, jotta paukkupommit kaikui hyvin tuolla aukiolla. Ensimmäistä piti oikein säikähtää!

Käytiin kirjakaupassa ja piti ostaa perinteisesti lisää lukemista. Sattui taas liian hyvä kirja mukaan ja se tulee luettua nopeeta vaikka lukee vaan iltaisin. Ja ois se katastrofi jos lukemista ei ois! Kirjakauppa oli ihana ja on vaan miun onni et lähes kaikki kirjat oli espanjaksi, muuten ois voinu rahoille käydä huonosti:)

Jussi pohtii mitä tehdä oliiveille..

Tultiin hotellille joskus puoli 6 ja lähdettiin päivälliselle kahdeksan maissa. Tuolloin on ravintolat edelleen tyhjillään tai vasta avautumassa. Otettiin suunta poikkeuksellisesti ensin pohjoiseen ja sitten itään hotellilta. Meinasi tulla jopa valinnan vaikeutta! Päädyttiin pieneen ravintolaan ja listalta menu of the day sisälsi fetasalaatin, grillatun vasikanlihapihvin (varsin miehekäs 200g) ja jälkkäriksi sorbetin ja kahvin. Lasillinen viiniä kuului hintaan ja pullon loppu ilmeisesti kaupanpäälle (kts kuva yllä), koskapa miun viinilasi alkoi olla jo samaa kokoluokkaa Jussin (pienen) oluen kanssa:D hintaa annokselle tuli 20e/hlö ja oli muuten tähän saakka reissun parasta ruokaa.

Barcelona hiljenee taas, öitä!

PÄIVÄ 4

Aamu samalla kaavalla, aamiaista napaan ja menoksi. Croissantti, patonki ja kahvi:)

Lähdettiin kävelemään (kyllä..) kohti Fc Barcelonan kotistadiumia, Camp Nouta. Metrollakin olisi päässyt, mutta toisaalta, metrolla näkee vain lähtöpaikan ja määränpään, matkalla näkee paljon muuta. Tai ainakin tavallisten ihmisten elämää, katuja ja taloja. Matkaa paikalle oli ehkä arviolta 3km.

Jos jonnekin päästiin jonottamatta ja oltiin ajoissa, niin tuolla. Saatiin hetimiten liput museoon ja kierrokselle stadionilla, kun lähdettiin, paikalla oli jo tosi pitkät jonot. Museo oli ihan hieno ja camp nou käymisen arvoinen paikka. Tuli jotenkin olo et aina toi taidenäyttelyn voittaa vaik kunka yrittää itseään niillä aika-ajoin sivistää. Päätettiin olla menemättä picasson museoon kokonaan ja sensijaan hommattiin liput huomiseen supercupin finaaliin Fc Barcelona-Athletico Madrid. Jep jep! Kunnon kulttuurinnälkäiset turistit liikkeellä;)

muutaman vuoden takaista potkupallokamaa :P

Materiaali ei ihan kuvasta näy, on mahtanu villaneuloksessa tareta pelata!

Yksinäinen ruohonleikkaaja

Tästä pelaajat(kin) menevät kentälle

vaihtopenkillä kelpaa istua!

Tosifanit ostaa ilmeisesti myös palan camp noun nurmea? (me ei kuuluttu tähän joukkoon)

Levättiin hetki hotellilla ja painuttiin vaihteeksi kaupungille. Olin paljon parempi shoppailija tänään, ostin laukun, kengät(7e) ja farkkushortsit, jotka on niin lyhyet, jotta kehtaankohan jojensuussa niitä käyttää:P täkäläisittäin ne eivät kyllä ole lyhyttä nähneetkään..

Ilta jatkui tutulla kaavalla, takas hotellille hetkeks ja syömään. Tänään lautaselle päätyi suorastaan erinomaista ankkaa! Ja pyreneläisiä juustokuutioita alkupalaksi. Ei paha! Ankka on paljon parempaa kuin kana(epäilemättä rasvaisempaa myös), melkein sitä popsiessa tuli olo kuin olisi ollut tutulla porukalla ranskalaisessa vuorisoravintolassa harjoittelemassa Cathyn johdolla, kuinka se pyrri ranskaksi lausutaankaan.. Älkää kysykö enempää:D tosin kehdattiin me mennä samaan paikkaan viime vuonnakin! Silloin kyllä maistoin ankan sijasta kania. Ei ollu pahaa sekään.

 Ravintolassa oli tänään juuri ruokaansa lopettelemassa suomalainen pariskunta ja n. 3-4v poika. Vaikka eivät olisi mitään sanoneet, olis valitettavasti kakaran käytöksen perusteella pystynyt tunnistamaan perheen suomalaiseksi..Voi argh. Vaan eipä voi lapsi tietää miten käyttäydytään jos sille ei sitä kerrota. Ja siinäpä se pointti olikin...

No mutta, lienee barcelonan aika taas hiljentyä tältä illalta, öitä!

PÄIVÄ 5
Tänään käytiin aamiaisella taaseen jossain kahvilassa ja sit palattiin hotellille hakemaan pyörät. Jep, kyllä vain:) vuokrattiin pyörät mein hotellilta ja suunnattiin pohjoiseen, vähän kaupungista ulos. Alunperin oli ajatus, joskos oltaisiin käyty ihan takana siintävillä kukkuloilla, mut sinne suuntas porukkaa sellaisten maastopyöräilyvermeiden kans et ei ehkä mein pyörillä tarvinnut sekaan lähtee:P eikä sit menty kävellenkään vaan ajettiin suoraan (eli ylös) parc de l'crenetaan ja kiivettiin siellä kävellen ylemmäs. Hienot oli näkymät alas kaupunkiin:)

Matkalla poikettiin av. Diagonalin varrella Decathlonissa, kiitti vaan Seija muistutuksesta:P
Sieltä yöhäältä sit jarruteltiin pikkukatuja alas ja vähän länteen. käytiin kattoo barcelonan ehkä tunnetuin nähtävyys, Gaudin suunnittelema (ja edelleen kesken oleva) Sagrada Familia. Sieltä ajeltiin takas av. diagonalille, poikettiin kahvilla ja tultiin hotellille. Joka ikisiin liikennevaloihin piti pysähtyä, mutta isoilla teillä oli muuten ihan hyvät pyöräilyväylät!

Sagrada Familia

Matkaa kertyi reilu 15km trackerin mukaan ja aikaakin meni sen verran et lienee ihan lähellä oikeaa matkaa.

Nyt hengaillaan hotellilla, pitäis raahautua suihkuun, sit syömään ja sit peliin:) alkaa muuten vasta klo 23, saa nähdä miten meidän käy jos kävellään hotellille.. Poikkeuksellisesti, pelin takia,myös metro kulkee pelin jälkeen, mut siellä voi olla muutama muukin...

___

Peli oli hieno kokemus! Varsinaisesti tämä peli päättyi 0-0 mutta Barcelona voitti supercupin voitettuaan edellisen ottelun 0-1 vieraissa. Ei tuollaista tunnelmaa ole missään lajissa tässä maassa! 

me ja muutama muu camp noulla

en tiedä näkyykö video, mutta vähän tunnelmia pelaajaesittelystä

PÄIVÄ 6

hengailtiin kaupungilla ja Diagonalilla päin enemmänkin. Vähän meinasi mennä ajan tappamiseksi. Piti toki käydä vielä yksi Starbucksin frappucino..:)

 Lento lähti illalla klo 22.45 ja Suomessa oltiin yöllä 3.30. Sieltä sitten ajeltiin kotiin..

Hieno reissu ja hieno kaupunki!Mikä eniten pisti silmään verrattuna moniin muihin suurkaupunkeihin, niin siisteys! Siivoojat siivoilivat katuja koko ajan, luutusivat porttikonkeja ja kierrätysroskiksia (kyllä vain!) löytyi joka nurkalta. Ruoka on halpaa (kannattaa valita päivän menusta jotain!) ja vaikka kaupunki on iso, se ei kuitenkaan ole liian iso ja paikasta toiseen ja päänähtävyyksiin pääsee varsin hyvin kävellen. Metro oli myös supersiisti ja helppokäyttöinen, metroasemat tosi pieniä (ei siellä puleja asunut) ja kyllä olisi siisteydessä esim. Helsingillä ja Tukholmalla paljon petrattavaa verrattuna Barcelonaan! Koirat hengailivat pääsääntöisesti irti ja sekarotuisten lisäksi eniten näkyi ranskanbuldoggeja. Sen terveemmiltä ne eivät näyttäneet (tai kuulostaneet) kuin Suomalaiset toverinsakaan. Iltaisin kun muissa kaupungeissa mörököllit kaivautuvat piiloistaan, Barcelonassa näkyi enemmälti mummoja! Ilmeisesti päivällä on liian kuuma ja käy pumpun päälle, illan viileydessä voi astua esiin :D Kaikenkaikkiaan aika turvallisen oloinen kaupunki.

Elsan ja Kivan yhteiselo sujuu kuten ennenkin, eli hyvin. En tiedä mikä homma tuo välikohtaus sitten oli. No sattuuhan sitä! Loppuviimein Elsa oli kuitenkin ottanut ilmeisesti enemmän osumaa, silmän alla on rupi, samoin niskassa. Puhumattakaan siitä, että yksi alahammas oli tuossa lähtenyt, jäljellä on enää kaksi! Täytynee pian lähteä viimeisen cacibin metsästykseen, saako sitä pian enää jos leegot vähenee tuota menoa!

Tänä viikonloppuna on ohjelmassa Tottakai-päivät Haminassa. Hauska nähdä iso joukko pyrrejä! :)

Oltiin aksaleirillä!

Vietettiin mustien kanssa hirmuisen hauska viikonloppu Villa Taivaannastassa agilityleirillä. Kaksi päivää (suurimmalle osalle kyllä kolme, menin paikalle vasta lauantaina) aksaa, hyvää koulutusta, hyvää ruokaa ja seuraa erinomaisissa puitteissa. Ei paha :)

Menin siis paikalle vasta lauantaina aamulla, koskapa perjantaina aamulla kotiuduttiin Barcelonasta (tästä ehkäpä juttua myöhemmin) ja illalla piti treffata tänne suunnalle saapunutta veljeä, Maria sekä

Noppaa

Neelaa

ja hyvin hupaisaa olentoa nimeltä Kyösti (josta tulee isona ehkä suursnautseri)

No, takaisin leireilyyn sitten. Molempina päivinä oli ohjelmassa sekä Elina Jänesniemen että Katja Ojansivun koulutukset ja eilen vielä Heini Lukkarisen vetämät fysiikkatreenit. Luulen ettei unta tarvitse tänä iltana kovin kauaa odotella..

Tein eilen Elinan radan Elsalla ja tänään Tuitulla. Katjan radoilla sitten päinvastoin, jotta molemmat saivat yhdet treenit per päivä. Kyllä se Hattara jo osaa jotain sekin! Pitäisi vaan luottaa siihen enemmän ja ohjata rohkeasti. Mutta mikä on että taannun ihan alkeisräpeltäjän tasolle sen kanssa?? Hattarasta on kehittymässä oikein näppärä aksanuudeli jos ohjaus vaan saadaan kuosiin ;) Ehdin sen kanssa enemmän kuin Elsan ja rytmitys on pahasti hukassa, ellei jopa kadoksissa kokonaan. Toisaalta se ei tarvitse käännöksissä läheskään niin paljon töitä kun samanvärinen isosiskonsa. Huomaan säntääväni seuraavalle esteelle ja seurauksena oli tänäänkin törmäys, ei yksi vaan useampi. Oikeasti hei haloo.. Missä vaiheessa minikoiran ohjaamisesta tuli tällainen ongelma? :D Videotodisteita ei tästä kyllä taida julkiseksi herua, ehkä uskaltaudun laittamaan sen toiseen blogiin tai sitten vain katson yksin ja häpeän.

Välillä taisi muillakin olla hieman kädetön olo :)

Elsi oli juuri niin pätevä kuin se on. Onhan sen koulutuksessa puutteita (lähinnä käännökset), mutta kyllä se vaan on teknisesti melkolailla taitava eläin ja aksa on sen kanssa parhaimmillaan lähes helppoa. Ainakin kun tietää mihin vertaa!

Martta eli tutummin Mape hengaili kuunteluoppilaana..

..samoin myös "Aika" 8vkoa (tähän tartteis tuhat ällösöpölässynlää jotain adjektiivia ja hymiötä)

Pyryllä on treenien jälkeen hyvä fiilis..

..Kun toiset vasta odottavat vuoroaan päästä hommiin.

Kuvauksellisia otuksia nuo noutajat! 

Jos Torvista olisi tehty vinttikoiraversio, eikö se näyttäisi juuri tältä? Kaunis brindle turkki, vähän höpsöt korvat, valkoiset sukat ja pitkä nenä (+ helvetisti vauhtia). Aivan ihastuttava silkkivinttikoira!

Kiitokset järjestäjille ja kaikille osallisille. Törmäillään! :)

Muutama kuva lisää löytyy täältä