Norjan reissu oli ja meni ja ellei Rooney olis ollu mukana, ois Suskin kans palattu tyhjin käsin takas.
Piti muuttaa aikatauluja, Rooneyn kehästä ei ois ehtiny tokoihin, joten tokot alkoivat 20min myöhemmin. Sit tokoista ei ois ehtiny Elsan kehään, joten sekin piti vaihtaa. No, kehäsihteeri ehdotti et Elsa ois eka. En tiedä, tuomari ei näyttäny innostuneelta ja eikä se kyl löytäny Elsasta oikein mitään hyvää. Sitten kun oli Rooneyn vuoro olla kehässä, se tainnut juuri muita siinä edes katsella. ROP ja saman tuomarin tuomaroimana myös RYP1. Aika huimaa! Sai eka soittaa Päiville et "miltäs tuntuu omistaa inttivalio" ja seuraava puhelu "no entäs ryhmävoittaja?!" BIS-kehässä ei sentäs pärjätty, se rekku lakkas esiintymästä ja ois halunnu istua. Kiitti Rooney! Siellä oli kyl olo et mitä ihmettä MINÄ teen täällä. Missä kampaus, missä jakkupuku? Muutoin Rooney kyllä tepasteli hihna sinkeällä miun edellä siellä kehässä ja oli takuulla omasta mielestään tuleva BIS. Huvittava otus.
 |
| CIB, FI & NO & EE &LV MVA Willow Creek Rooney |
 |
| Rooneyltä paloi käpy. |
Norja oli hieno, sinne pitää päästä pidemmäski aikaa uudelleen! Maisemat oli ihan superhienoja ja hei, siellä oli 22 astetta lämmintä! Tosin heti kun päästiin rannikolta pois, oli paljon viileämpää.
Oltiin menomatkalla yötä Tuohimaan Miian (Kennel Kutinan) luona ja paluumatkalla oli sama tarkoitus. No, ei me sit jaksettukaan mennä ja ajettiin 1150km kotiin. Mie ajoin niistä n. 900km ja no, kotona kyllä uni maittoi :) Sai aika tarkkaan ajella etenkin Kajaani-Joensuu-välin, nähtiin jo menomatkalla kaksi hirveä..
 |
| FI & SE TVA, MDR1 Kutinan Nestori "Reino-Matti" |
 |
| simpukkaranta |
Miksi sitten näyttelyyn noin kauas (joo joo, oon käyny jo Virossa ja Ruotsissakin)? No, odotin kyllä kieltämättä sitä viimeistä cacibia, jotta homma ois ehkä sitten jäänyt siihen, vaan ei se nyt tällä kertaa mennyt niin. Mielummin käyn ulkomailla näyttelyissä kuin Suomessa koska nuohan on olleet ennen kaikkea hauskoja seuramatkoja! Seuraava on jo suunnitteilla:D Vaikka kyseisessä maassa esim. Rooneyn oli kerrottu olevan urosten toinen ennen kun olivat käyneet oikeastaan edes kehässä. Jep! Hulluilla kalliit huvit. Elsa lähtee sinnekin mukaan, Kiki ei ehkä ole ihan ulkomaiden valioainesta ja Tuitun näyttelyt on näytelty.
Sitten ihania kännykkäkuvia ;)
 |
| viihtyisä mökkimme ;) No, oikeasti se oli siisti ja halpa :) |
 |
| Rooney valmistautuu ryhmäkehään.. |
 |
| Suski, Elsa ja Reino-Matti päikkäreillä |
Elsahan pääsisi jo vetskuihinkin, koska ihanalle mustalle tuli eilen täyteen 8v. Vauhti on rauhoittunut hieman, vaikka toisaalta ei siinä mittakaavassa kuin monella muulla. Elsa on ollut vähän tuollainen pikkuvanha aina, täti jo syntyessään :P Siitä on ollut vaikea aina kuvitella kun sen lenkillä näkee, että millainen ja miten paljon itsestään antava se sitten treeneissä on, kun lenkillä vauhti on motolla "ei matka tapa vaan se vauhti.." Sehän ei esim.leiki kenenkään kanssa eikä mielellään suo sitä iloa kellekään muullekaan. Tällä hetkellä mummelilla on juoksu, kerrankin sopivaan aikaan! Nimittäin 3 viikkoa ennen lomallelähtöä, suunnitelmiin ei siis tarvita muutoksia kuka mihinkin menee hoitoon. Katri saa nauttia torvisen siskosten seurasta pari viikkoa ja mamma saa mustat tytöt :P
 |
| 8 vuotta <3 |
 |
| tää kuva taitas tarvita toisenlaisen rajauksen :) Tuomari sanoi Elsan etujalkojen olevan liian leveällä.. |
Elsan kuopukset saavuttivat nekin taas yhden rajapyykin kun ikää tuli täyteen puoli vuotta. Ne ovat olleet reippaita, varsin avoimia ja helppoja koiria. Enemmän kallellaan sinne rauhallisempaan suuntaan kuten vanhempansakin. Taistelutahtoa löytyy ja onneksi myös ahneutta! Neljä pentusta on jo aloitellut aksan alkeita ja Ässä taas ollut tokokurssilla.
Hampaita jouduttiin jännäämään hieman, Jetillähän luovutusikäisenä painoi alakulmurit ikeniin ja Ässältä koko alakulmurit olivat vielä puhkeamatta! No, puhkesivat nekin sitten joskus kymmenen viikon iässä ja sillä tuloksella että kulmurit painoivat ihan kunnolla ja kehittyipä vielä yläpurentakin. No, hampaiden vaihdon jälkeen mulla on kuitenkin 5 kasvattia, joilla on priimat saksipurennat ja kukaan ei ole raportoinut puuttuvista hampaistakaan! Huh!
Muilla Elsan ja Celon pennuilla (näillä eikä aiemmilla) ei ole ollut purennan kanssa mitään ongelmaa, eikä muilta puutu hampaita kuin Nutulta kaksi. No, onneksi tämä homma kääntyi näin päin. Monet kyllä mulle sanoivat, että maltti on valttia, leuat voivat kasvaa kovinkin eri tahtia. Näköjään :) Ei vaan koskaan ole aiemmin ollut mitään ongelmia, luovutusikäisillä pennuilla on ollu kaikki tarvittavat leegot ja leuat oikean kokoisina oikeilla paikoillaan.
 |
| Mummelilta sellaiset terkut, jotta muistakaa käyttäytyä, nih! |
Melkein pari viikkoa ehti vierähtää Jetin vierailusta mamman luona. Jeti on pikkuinen ja nätti poika, en kyllä voi muuta kuin ihmetellä kokoeroa tässä pentueessa, Jeti 8kg 41cm ja Velho 14kg ja 51cm ;)
Reissussa ollessani ehti myös Roikki Elsinpoika hankkimaan "tittelin" BH nimensä eteen. Hienoa Piia ja Roikki Roikkinen!
Viikonloppuna oli Lena Dankerin luennolla. Lenahan on hyvinkin mielipiteitä jakava ulkomuototuomari. Tykkäsin kuitenkin luennosta ja vaikka etukäteen mietin sen antia, oli se aivan turhaa! Osa asioista oli tuttuja, osa uudempia ja olemassaolevat tiedot täydentyivät hyvin.
Kävimme läpi varsin seikkakohtaisesti koiran rakennetta, syy-seuraussuhteita esim. liikkeisiin ja kieltämättä anti oli hieman erilainen aiempiin fyssareiden pitämiin luentoihin.
Tässä vähän koostetta:
Kävimme ensin läpi tätä kuuluisaa tyyppioppia. Tyyppi on eniten väärin käytetty sana koiramaailmassa ja kieltämättä siihen voin yhtyä :P Tyyppi =käyttötarkoitukseen sopiva rakenteellistoiminnallinen kokonaisuus. Ei ole olemassa "minun tyyppiä" ja "sinun tyyppiä", mutta on olemassa oikea tyyppi ja väärä tyyppi ja sen
oikean tyypin määrittää koiran käyttötarkoitus ts.
historia (montakaan paimenkoirarotua ei enää jalosteta paimennuskäyttöön, mutta niiden historiassa ne ovat olleet käyttötarkoitukseltaan paimenkoiria- >
ravaaajatyyppi).
On olemassa kolmea tyyppiä:
Ravaajatyyppi (esim. paimenkoirat),
voimatyyppi (esim. buldoggi) ja
laukkatyyppi (kuten vinttikoira). Sitten on olemassa sekatyyppejä näiden väliltä (esim. monet molossit ovat ravaaja- ja voimatyypin välistä). Erikseen ovat sitten
rotuominaisuudet, jotka sitten erottavat rodut toisistaan.
Ravaajatyyppi on suorakaiteen muotoinen, pidempi kuin korkea,voimakkaasti kulmautunut ja sen rinnan pituus antaa keuhkojen tilavuuden. Tämän tyypin sana on KESTÄVYYS; pitää pystyä (tai on pitänyt pystyä) paimentamaan vaikka se viisi vuorokautta.
Laukkatyyppi: avoimet kulmaukset, rinnan syvyys antaa keuhkojen tilavuuden. Ellipsin muotoinen (myös pää). Sana: NOPEUS.
Voimatyyppi: Rinnan leveys antaa keuhkojen tilavuuden, kaarevat ääriviivat, laskeva lantio, lyhyt runko. Sana: VOIMA.
Tyyppiä on vaikea muuttaa, siihen menee keskimäärin 15v, mutta rotuominaisuudet voidaan jalostaa 1-2 sukupolvessa.
Esim. paimenkoiran ei tule olla avoin kulmauksiltaan ja vinttikoiramainen, vaikka se olisikin nopeampi agilityssä. Se ei palvele koiran aikaisempaa käyttötarkoitusta, joka on paimenkoira ja rakenne on tehty kestämään paimennuskäytössä ts. työkoirana. Vinttikoiran tehtävä on juosta kovasti lyhyt matka, ei sitä ole tehty juoksemaan (täysiä) pitkiä aikoja vrt. paimenkoira joka joutuu työskentelemään pitkiä aikoja, joskaan ei tietenkään täysillä koko aikaa.
Puhuttiin hampaista, joita koirilla pitäisi olla 42kpl. Jos hampaita puutuu useassa sukupolvessa, muuttuu samalla leuan koko -> tyyppi muuttuu (esim. paimenkoiran kallonmuodolla ja silmien sijoittumisella on historiallinen, käyttötarkoitukseen liittyvä tausta).
Hampaiden puutokset ovat siis merkittäviä tyypin muuttumisen/säilymisen kannalta, mutta toisaalta kaikki viat, joita jalostuksella voidaan aikaansaada, voidaan myös poistaa jalostuksen kautta.
Puhuttiin paljon etukulmauksista ja niiden vaikutuksista liikkeisiin. Koiralla lapaluu - olkaluu - kyynävarsi ovat kaikki yhtä pitkiä (tai siis niiden pitäisi olla, tyypillisesti juuri olkaluu on liian lyhyt ->etupää kuormittuu) samoin kuin lantio - reisi - sääri ovat yhtä pitkät. Kannattaa muuten mitata :)
Ennen vaatimus ravaajatyypin koiralla 90 asteen etukulmaukset, nykyään 100 astetta ok.
-Hyvät etukulmaukset - > sopii enemmän lihasmassaa.
-Hyvän etuosan voi pilata, jos lihasmassaa ei ole, mutta huonoja ei voi juurikaan parantaa.
-Avoimet kulmaukset -> lyhyempi askel (ei vinttikoira liiku kuten ravaajatyypin paimenkoira, eikä sen pidäkään)
- Pysty lapa -> lyhyt kaula (ts. lyhyen näköinen kaula, 7 nikamaa niillä on kuten muillakin)
-Terverakenteinen koira ei peitsaa vaan pystyy ravaamaan vauhdissa kuin vauhdissa (esim. voi olla lyhytrunkoinen mutta hyvät kulmaukset ->peitsaa)
- Tasapainoiset kulmaukset edessä ja takana (kulman pitäisi olla sama kun piirretään vaakaviiva koiran selkärangan alle ja mitataan kulma lantio - vaakaviiva ja lapaluu - vaakaviiva), usein voimakkaammat takana kuin edessä -> vaikutukset liikkeisiin ja rakenteen kestävyyteen.
Laitan isomman koosteen toiseen blogiin kuvien kera. Tai siis yritän laittaa jonakin päivänä.
Jos tuo luento järjestetään jossain teidän lähellä, kannattaa mennä! Eikä pelätä turhaan sitä, että täti on ulkomuototuomari :P aika viihdyttävä luento informatiivisuuden lisäksi, varsin suorapuheinen tapaus!
Loppuun vielä tietoisku: tuomarin alkuperämaan rotuvalikoima määrittää sen, milloin tuomarista voi tulla ns. allrounder. Jossakin maassa virallisia rotuja on esim. 38, jolloin niiden oikeuksien jälkeen tuomari on allrounder ja voi arvostella kaikkia rotuja (niitä muitakin, joita ei omassa maassa ole). Suomalaiselta tuomarilta vaaditaan 412 rodun tuntemus vastaavaan.
Olipa ryhmäkehiä katsoessa joku tallainen tuomari kysynyt Lenalta useiden koirien kohdalla "what breed?" ja kas, osa niistä olikin sen ROP-koiria. Hupfifta. Tästä ilosta me maksamme :P
