.. oikeammin puolesta pisteestä!
Kisattiin tokoa Ruotsissa, Luulajassa tarkemmin ottaen. Matkassa Reino + Suski ja Focus + Maija.
Elsan valitoituminen jäi puolesta pisteestä kii ja fiiliksen voitte varmaan arvata. Toisaalta.. En kokeen jälkeen uskonut että pisteitä edes noin paljoa olisi, mutta pitikö sen silti jäädä kii puolesta pisteestä? Saatiin ruudusta armopisteitä, mutta toisaalta menetettiin metallista pisteitä syyttä suotta. Ei osunut koira esteeseen ei. Sensijaan ruudun olisi kyllä pitänyt olla nolla (liikaa käskyjä). Paikkamakuun Elsa nollasi tapaturmaisesti, nurmikkokentällä oli paljon ötököitä ja Elsa oli noussut raapimaan. Muutoin perjantain koe meni kohtuullisesti, koiran fiilis tuntui vähän nahkealta. Tai enemmänkin kuin vähän jos totta puhutaan.. Seuraamisessa koomailin itse (ruotsinkielinen käskytys!), noudot E teki just ihan niin kun osaa ja ruudussa meni sitten yli takanauhan (ja niin paljon kun ollaan treenattu sitä ettei jäisi eteen ;). Seurakaverit valioituivat, onnea vielä heille <3
Sain itseni patistettua lauantain kokeeseen, vaikka nukkumaan päästiin pe iltakokeen jälkeen vasta puolilta öin ja koe alkoi jo 9.00. Mietin miten koira jaksaa tehdä tuolla palautumisella toisen kokonaisen EVL:n putkeen (ja kehässä tosiaan kesti, valehtelematta suoritusaika oli 20min!), mutta huoli oli sinänsä turha. Elsi oli paljon paremmalla fiiliksellä hommassa ja myrkytettynä ötököiden varalta. Tapaturmaiset nollat luoksarista ja ruudusta saivat muuten pelkkiä 8-10 pistemääriä sisältäneen rivistön näyttämään tyhmältä. En tiedä mitä ihmettä luoksarissa tapahtui, mutta koira hiipi perään! Ruudussa sitten ei bongannut merkkiä, lähti vasta toisella käskyllä ja sittenkin ohi merkin takana olevaa hyppyestettä kohti. Käskin pysähtyä, mutta pysähtyi merkkisäteen ulkopuolelle. Käskin uudelleen merkille, ei tehnyt mitään. Esim käsky "tule" ja sitten stop olis voinut pelastaa tilanteen, mutta eipä tullut mieleen! Sitten piti jo käskeä ruutuun ja tietty täydellinen ruutu.. En ollut edes varma oliko koira ulkona säteeltä vai ei. No, ei voi mitään. Normalistihan sanon merkillä ja ruudussa koiralle "seis"-käskyn vain siksi, että se pitää sanoa, ei siksi että sitä tarvitsisi sanoa. Koira osaa pysähtyä itse.
Tällä kertaa siis meille matkaan vain kokemusta, mutta hauska reissu meillä muutoin oli! Kieltämättä pettymys on suuri, etenkin kun se loppujen lopuksi jäi noin helvetin pienestä kii. Toisaalta perjantain koe ei ollut ollenkaan mukava kisata, koira oli nahkea jne. eikä me ihan oikeasti oltaisi valioarvoa tuon kokeen perusteella edes ansaittu, mut sitähän ei myöhemmin kukaan tiedä ;) Lauantaina sentäs saatiin fiilis korjattua.
Olosuhteet kisata olivat hyvät. Iiiiiso, hyväkuntoinen nurmikenttä (jossa oli kyllä paljon ötököitä), hyvä ilma, mukavat ihmiset ja laaja rotukirjo. Sensijaan aika lailla parempi taso on Suomessa, ihan jo meidän kyläkisoissa! Tuomarilinja oli myös aivan..noh.. sanotaan kauniisti että löysä! Kympin sai kympin arvoisella suorituksella ja kympin sai myös meikäläisittäin ysin arvoisella suorituksella, ei siinä mitään, mutta suurin ero oli siinä, millä suorituksella sai vielä pisteitä! Ei ollu niin justiinsa oliko loppuperusasento vino vai ei, jos koira oli muutoin suorittanut hyvin, räikeitä vartaloapuja (jopa ohjaavaa käsiapua vaikkapa hypyllä) käytettiin ilman suurempaa sanktiota, yksi leikitti koiransa tunnarikapulalla, toinen kehässä hihnalla, yksi tukisti koiraansa karvoista ja yhden koira haukkui Elit-luokassakin joka seuraamisen perusasennossa. Yksi ohjasi koiraansa ohjattuun noutoon ottamalla askeleen sivulle (ehdoton 0 suomessa!) ja käskyjä sai käyttää 3-4 ylimääräistä ja silti tuli vielä pisteitä. Ihan selkeä virhe (esim. väärä tunnari, ruudusta ulkona jne) oli nolla sielläkin, mutta tuohon väliin sopi kyllä monenmoista :P Mutta mikäpä siinä, linja oli sama kaikille!
Elit-luokassa kisasi toisena päivänä yksi kelpie ja 2 bc:tä, toisenä päivänä vain yksi bc. Sitten löytyi esim. flätti, (käy-)kultsu, pari sakemannia, mali, berni, isovillakoira ja molempina päivinä voiton hienoilla pisteillä vienyt pumi. Vähän toista kuin meillä! Toisenalaista oli myös kisakulttuuri; siellä hengailtiin kisapaikalla kisojen loppuun asti (kaikki kehät pyöri yhtäaikaa) ja palkinnot jaettiin kaikille ihan lopuksi (vähän niinkuin MEJÄssä). Arvostelulomakkeessa oli myös pieni selite pistevähennyksille tai vain kommentti "NICE!" tms.
Siellä porukka odotellessa joi limpparia ja paisteli hamppareita, koirat hengaili mukana eikä kenenkään koirat rähisseet. Kisapaikka oli yhdistyksen klubitalo, ei ois pöllömpää jos meilläki ois tommonen :P Parakkejahan ne oli,mutta yöpymismahdollisuudet ja kaikki löytyi sieltä! Me tosin yövyttiin Luulajan puolella (tuo paikka oli 20km ulkopuolella) ihan siistissä hostellissa Kronanin alueella. Hyvin meni kahdella uroksella (mali ja bc) sekä Elsalla samassa huoneessa. Uskotteko?! Ainut joka ajoittain kivahteli, oli tietty Elsa, mut pojat otti nöyrinä iskut vastaan :)
Erona Suomeen oli noin kisaamista ajatellen ja näin kahden kokeen perusteella myös huomattavasti pidempi seuraamiskaavio ja paljon "käännös -seis" - "paikallaan täyskäännös ja liikkeelle mars"-tyyppisiä juttuja. Ohjatun noudon kapulat olivat tavallisia, suht pieniä noutokapuloita ja metallikapuloiden laipat olivat pyöreät ja ikäänkuin kiekot. Metallikapuloita oli vain kahta kokoa ja pienempi olisi ollut liian pieni jopa Elsalle. Eipä silti, ei siellä kyselty minkä kokoisen haluaa.
Hauska kokemus joka tapauksessa, voin suositella kyllä kokeilemaan! Ei se niiiiin paha rasti ollut kuin oisi voinut luulla :P Elsa oli jälleen loistavaa matkaseuraa ja on se vaan niin mahti koira!<3
Seuraava Ruotsinreissu häämöttää jo, joskaan valionarvoa tuskin on sieltäkään luvassa. Kaksi näyttelyä olis Elsalle ohjelmassa, molempina päivinä jotkut nobody-ruotsalaiset tuomarit ja heti ensimmäinen kysely ruotsalaiselle tutulle FB:ssä paljasti että ainakin 4 muuta narttua on kehissä myös. Kaksi valiota ja kaksi junnua, AINAKIN. No, toisaalta, eihän siellä tarvitse olla kuin yksi parempi :P Tässä välissä pyörähdetään kehissä myös Suomessa (kuka haluaa tunnustaa tuovansa sen seitsemännen lyhytkarvan Joensuuhun lauantaina?) ja kisataan aksaa niinikään Joensuussa. Ohjelmaa siis tiedossa!
Palaamisiin!
