tottakai-päivät 2013

Tuttuun tapaan Tottakai-päiviä vietettiin Haminan Lintukodossa. Jojensuun pyrrilöisistä mukaan lähtivät Torvisen siskokset Kiva ja Martta. Ohjelmassa oli hakua, tokoa, rallytokoa ja yleistä hengailua hyvässä seurassa. Sienisaalis jäi tänä vuonna kovin vajaaksi =(

Paikalla oli ennätysosanotto; ihmisiä yli 30 + koirat. Oli kyllä niin helppoa matkata Kikin kanssa, se on yksinään kuin pieni enkeli. Elsa vapauttaa sen sisäisen ääliön ja hommasta tulee usein hieman vähemmän hehkeää. Kikin kanssa ei tartte juurikaan pelätä, tuleeko se toisten kanssa juttuun, se osaa hoitaa tilanteet kyllä. Elsan ongelmahan on vähän nimenomaan tuo tilanteiden hoitaminen Elsan tavalla, vaikkei se ketään suuna päänä syökään ja Tuitun kanssa saat vähän aina varoa ettei kukaan telo sitä, vaikka ns. isojen koirien kanssa on tottunut elelemäänkin.

Mutta eipä ole Kikiä niin luimuna nähty ikinä kuin Aune-mamman edessä! Edellisestä tapaamisesta on jo 2,5v aikaa, mutta oli kyllä hyvin muistissa :) Elsahan höykyttää sen nartupentuja, etenkin Pilaa. Aina kun tavataan, ei riitä että Pila on maassa, sen pitäisi olla maan alla. Sen jälkeen homma jatkuu kun mitään ei olisi ollutkaan. Nutulle riitti vaan selällään kellottaminen ja poikia E ei niin vaivaudu komentelemaan. Aunen ei tarvinnut kuin katsoa Kikiin niin saatiin oppitunti koirien rauhoittelevista eleistä! :)

Elsin pentusista mukana olivat:

Sumo (tottakai pesonen) P-pentueesta

Koda S-pentueesta (tottakai se on sven tuuva)

Nuttu S-pentueesta (Tottakai se on Suhina Lempi)

ja Sulo myös S-pentueesta (Tottakai se on Sulo Vilen)

Lapsenlapset olivat myös paikalla kera yhden siskonsa:

Martta (Tottakai Uniikki olen)

Taavi (Tottakai Uskomaton olen)

ja Aunen ja Goun pentu Maisa (Tottakai Voin olla Valoisa)

Aulis (Tottakai Pikku Pietari) kisasi samaan aikaan Unkarissa PAWC:ssa, voittaen kaksi rataa, hylkääntyen yhdellä ja sijoittuen kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Lisää reissusta Auliksen ja Ellan blogissa.

Pitkästä aikaa näin myös Demonin!

Treenasimme siis hakua Sulon omistaja Arin johdolla. Sulohan treenaa hakua päälajinaan ja haukkuilmaisu alkaa olla jo hyvissä kantimissa. Olin viimeisenä maalimiehenä niin vähän oli jo meininkiä "haukku-haukku-suukko"- tyylillä, mutta oikein, oikein pätevä hakukoira siitä on tullut :)

Kiki treenasi hakua kaksi kertaa. Sen verran sille sitä on aiemmin tehty, että tietää mitä on tekemässä. Perjantaina treenattiin pako - ääni - haamu. Ääni epäonnistui, ääni kiersi kallion ja kuului eri lailla. Saatiin kuitenkin ukko pelastetuksi. Lauantaina meillä oli sitten haamu - haamu -valmis maalimies. Ja sinne se valmiillekin lähti, melkolailla suoralla pistollakin, pysähtyi kerran haistamaan vanhan piilon ja syöksyi maalimiehelle. Hyvä Torvi !

Pidin yhden tokoryhmän itse ja pienesti treenasin Torvisen. Kenestä muusta voi saada tällaisia kuvia, kun kesken seuraamisen alkaa aivastuttaa, kysynpä vaan.. :)

Torvi aivastaa. Kuva Claudia Ottka

Suuri osa porukasta tutustui myös rally tokoon, Saija ja Koru (Tottakai Kotkan Ruusu):

Koru (8,5v) päätti että tällä kyltillä ohjelmassa on palkata itse itsensä, johan tässä töitä oli tehtykin!

Ja loppukevennyksenä Pörrö, vaikkei rastat ole miun makuun, on ne valokuvissa ihan hienoja ja kuvauksellisia! Tai sitten se johtuu vaan ihan tosta kuvattavasta :D

Oli kiva nähdä kerralla iso joukko pyrrejä omistajineen! Ensi vuonna uudelleen! Erityisesti ilahdutti nähdä Koda noin iloisena ja hyvävointisena. Kaikki ei ole viimeisen vuoden aikana sujunut kuin kuuluisassa Strömssööössä. Koda loukkasi jalkansa lenkillä viime syksynä. Ensin sitä hoidettiin polven alueen revähtymänä, sitten tutkittiin lisää kun ei toipunut ja levättiin taas. Kierre jatkui aina keväälle saakka, jolloin hommalle saatiin viimein nimi kun MRI-tutkimus Aistissa oli suoritettu.
 Anne kirjoittaa blogissaan näin: Sigitas oli sitä mieltä että luun epänormaali kohta (reisiluun distaalipäässä) on seurausta vanhasta traumasta, joka on aiheutunut iskusta luuhun, eli se lokakuinen epäonninen metsälenkki tämän kaiken tosiaan aiheutti. Ei siis ole kyse murtumasta, vaan verenvuodosta, tulehduksesta tai infarktista (esim. umpeutuneen/katkennen verisuonen aiheuttamasta verenkiertöhäiriöstä) reisiluun sisällä. Muutos voi olla siis arpikudosta, vanhaa nestettä tai tulehdusalue.

Jälleen oli seurauksena häkkilepoa 4 viikkoa, siitä pikkuhiljaa liikunnan lisäystä ja nyt näkyy jo ihan reilusti valoa tunnelinpäässä, oirelu ei ole tullut takaisin :) Samalla kuvattiin myös mm. polvi + selkä, molemmat täysin normaalit. Koville ottaa varmasti nuoren koiran pääkopassa (omistajien pääkopasta puhumattakaan) tommoinen sairastelu + kipuilu kun se vaan jatkuu ja jatkuu eikä edes tiedetä miksi. Siksi oli erityisen ihana nähdä Haminassa avoin, iloinen, hyväkuntoinen ja hyväntuulinen pikkumöhkö Koda <3

LOPUT KUVAT TÄÄLLÄ