Se on kiva!: käymässä Kukkakalliolla

Lauantaina mentiin käymään Kirsin ja Pilan luona Kukkakalliontiellä. Mukavaa kun ovat muuttaneet vähän edes lähemmäs (Heinävedelle Viljolahteen) :) Kirsin tallin nimi on nykyään Dagur ja ratsastaneet eikun varailemaan issikkaretkiä! www.dagur.fi

Pila :)

Mutta otetaas ensin eiliset kisat Hukka-Hallissa. Tuomarina oli Marja Lahikainen ja radat olivat oikein kivoja! Tavoitteena oli itse juosta, ohjata eikä olettaa. Miulla on paha tapa jäädä paikoilleen ohjauksissa ja rohkeutta uupuu. Oikeastihan miulla on aika taitava koira, jonka osaamista voisi vähän paremmin hyödyntää.. No, ekaa kertaa pitkään aikaan olin tyytyväinen! Eka radalta hyl, ensin tuli muurin ohi, sitten en ollutkaan enää ohjaamassa kuten piti ja E meni väärään putkenpäähän. Tuo kohtaa pitäisi treenata, koskapa olisin halunnut tehdä takaaleikkauksen (jonka tein ja joka sitten käänsi liikaa) kun toinen vaihtoehto olisi ollut persjättö, jolla varmaan olisin saanut koiran kiertämään seuraavan esteen. No, täytyy kokeilla!

Toinen rata oli niinikään agirata, siitä tehtiin aika sujuva nolla! Pituuden jälkeen kaarratti, mutta vaihtoehtona olis varmaan ollu vaan pituuden palikan kaatuminen, joten otettiin kaarros :P Muutoin aika ehjä rata, kolme pysäytyskontaktia ja etenemä jotain 4,3m/s liukkalla alustalla. Ei paha! Tällä sijoituttiin 2/30.

Hyppyradalla oli meidän suurimmat tavoitteet. Alku jännitti, koska kolmoselle halusin pakkovalssiin ja sehän ei ole ollenkaan varmaa pysyykö neiti tottelevaisuusvalio lähdössä. No mutta pysyi! Harmittavasti Elsa kompuroi yhden takaakierron ja hyppäsi suoraan riman päälle kaatuen itse ja kaataen koko hypyn =( No, ei onneksi näyttänyt satuttavan itseään! Ehkä tuon jälkeen vähän herpaannuin, mutta pääsääntöisesti meiltä taas ehjä rata. Oon kerrankin aika tyytyväinen itseeni, koiraan tietysti myös, joka pysyi jokaisessa lähdössä ja suoritti ihan kelvolliset kontaktit :)

Lauantaina pyrrit pääsivät siis mukaan Kirsin luo ja puudeli lähti maakuntamatkailemaan Uimaharjuun :P Kokeiltiin ekaa kertaa muutaman kilometrin lenkki oikein koirien kans. On miun koirat heppoja nähneet, mutta niillä ei ole kovin järkevää se suhtautuminen, varoa voisivat enemmän. Kiki on hommassa Elsaa parempi, Elsaa selkeästi stressaa kun puuhaan heppojen kans ja se ei oikein tiedä miten paljon pitäisi olla huolissaan. Toisaalta sillä ei ole järjen hiventä hommassa, jos lyhin matka miun luo menee hevosen ali, siitä mennään ali..
Alkuun pyrrejä sai hätistellä hepan takaa ja sivulta eteen, mutta pikkuhiljaa homma alkoi sujua Pilan näyttäessä esimerkkiä. Tölttäys vielä onnistui, ja laukkakin alkuun, mutta yhtäkkiä tyypit saivat päähänsä tulla räksyttämään hepoille. Huoh.. No, sitä varten mulla oli raippa mukana, eikun huitomaan rekkuja kauemmas :D Ehkä yksi koira olisi hevosen selästä käsin helpompi hallita kuin kaksi, mutta aika hyvin nuo ensikertalaisiksi pärjäsivät! Täytyy ottaa uusiksi joku kerta. Onneksi tuo heppa ei juuri korvaansa lotkauttanut räksyttäville koirille..

Sit mentiin takas tallille, koirat pois ja uudet hepat alle. Reipas lenkki suosikki-Jókin kanssa, vaikka vähän jouduinkin keskustelemaan mennäänkö miun vauhtia vai ponin vauhtia :) Olipas mukavaa!